Siirry sisältöön

kielenhuolto

Kielenhuoltoterveisiä Unkarista

Harri Mantila

Kielenhuollon peruskysymyksiä on aina ollut suhtautuminen lainasanoihin. Periaatteena on ollut, että milloin käytettävissä on hyvä …

Keskustelua

Englanti Ruotsissa – toinen kotimainen kieli

Riitta Eronen

Miten Ruotsissa suhtaudutaan englannin kielen vaikutukseen? Asiaa pohdittiin 1985 konferenssissa, jonka esitelmät julkaistiin Ruotsin kielenhuoltolehdessä …

Artikkeli

Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä

Kimmo Linkama

Kielikellon viime numerossa (3/87) Harri Mantila toi kielenhuoltoterveisiä Unkarista lähinnä siitä näkökulmasta, miten unkarilaiset ovat …

Keskustelua

Ranskan kielen huolto ennen ja nyt

Ulla Jokinen

Ranskan kielen normimalliksi on esitetty milloin hovia ja tuomistuimia, milloin parhaita kirjailijoita. Ranskan kirjakieli perustuu kuitenkin kansankieleen, Pariisin ympärillä sijatsevan Ile-de-Francen murteeseen. Muiden maiden kielenhuoltajat seuraavat Ranskan nykyistä kielenhuoltoa kiinnostuneina, koska alalla on Ranskassa pitkät perinteet. Kielenhuollolla on siellä myös suoranaista määräysvaltaa enemmän kuin muissa maissa. Jyväskylän yliopiston professori Ulla Jokinen selvittelee tässä kirjoituksessaan ranskan kielen historiaa ja kielenhuoltoa sekä laajemminkin normin käsitettä.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Suuren sivistyskielen huolto

Esko Koivusalo

Kielenhuollon tarpeellisuutta on usein perusteltu viittaamalla ranskan kielen vaalinnan traditioon ja saavutuksiin. Silti ainakin Suomessa …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen

Klaus Mäkelä

Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Suomen kaksikielisyys. Näkymiä suomenruotsin huoltoon

Mikael Reuter

Suomen kielellä on luonnollisesti voimakas vaikutus suomenruotsiin. Suomessa puhuttavaan ruotsiin tulee jatkuvasti lisää käännöslainoja suomesta, ja lisäksi vallitsee yleinen kielellinen epävarmuus. Näin kirjoittaa Mikael Reuter, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimistossa ja vastaa suomenruotsin huollosta. Hän esittää myös useita toimia tilanteen parantamiseksi. Hän uskoo mm., että pohjoismainen TV-satelliitti antaisi ainutlaatuiset mahdollisuudet seurata Ruotsissa puhuttavaa ruotsia.

Artikkeli

Suomen kielen lautakunta – mihin se pyrkii ja miten se toimii?

Osmo Ikola

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta (lyhyesti: kielilautakunta) jatkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan (1928–48), Suomen Akatemian kielilautakunnan (1949–69) ja Nykysuomen laitoksen kielilautakunnan (1970–76) työtä. Suomen kielen lautakunnan tehtävänä on 1976 annetun asetuksen mukaan ”päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista”. Yksityiskohtaisempi kielenhuolto taas on uskottu tutkimuskeskuksen kielitoimistolle, jonka tehtävänä on mm. ”laatia sanakirjoja ja ohjeistoja, antaa suosituksia ja ohjeita suomen kielen käytöstä sekä tarjota muutakin, työjärjestyksessä vahvistettavaa kielenhuoltopalvelua”. Käytännössä kielilautakuntakin kyllä usein joutuu käsittelemään kielenkäytön yksityiskohtia, sikäli kuin niihin liittyy periaatteellinen kannanotto. Tällaisia voidaan verrata verrata vaikkapa oikeuslaitoksen tuntemiin ns. ennakkopäätöksiin.

Artikkeli

Valtioneuvoston päätös viranomaisten kielenkäytön parantamisesta

Marja Lehtinen

Viranomaisten kielenkäytön kohentaminen on viime vuosina ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Myös viranomaiset itse ovat halunneet …

Artikkeli

Kielenhuollon tehtävät ja kohderyhmät

Esko Koivusalo

Säädösten mukaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle kuuluu mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto. Tutkimuskeskuksessa kielenhuoltoa …

Artikkeli