Siirry sisältöön

kielen vaihtelu

Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?

Helena Lehečková

Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.

Yleiskieli ja puhekieli

Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi

Klaus Laalo

Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.

Taivutus ja johtaminen

Säätytalossa vai Säätytalolla?

Saara Welin

Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.

Taivutus ja johtaminen

Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?

Esko Koivusalo

Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” -teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.

Yleiskieli ja puhekieli

Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen

Klaus Mäkelä

Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.

Kielenhuollon periaatteet ja historia