Siirry sisältöön

kielen oppiminen

Lähtökohtana oppimista tukeva arviointi

Leena Nissilä

Opetushallitukselta opas S2-oppilaiden arviointiin.

Kieli yhteiskunnassa

Ukrainalaiset ja ukrainan kieli Suomessa sotavuosina 2022–2023

Maria Frick, Yan Kapranov

Ukrainan kieltä puhuvat ovat nousseet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yhdeksi Suomen suurimmista kieliryhmistä. Oulun ja Kiovan yliopistojen laatimalla kyselyllä on kerätty tietoa Suomessa asuvien ja oleskelevien ukrainalaisten kielivalinnoista ja -asenteista sekä heidän mahdollisuuksistaan ylläpitää omaa kieltään kotimaansa ulkopuolella.

Kieli yhteiskunnassa

Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen

Jepa Viinanen

Erityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.

Kielen opetus ja oppiminen

Kielitaito on avain kotoutumiseen

Sari Maamies

Uuden kielen opiskelu avartaa maailmaa. On hauskaa, kun turistina voi kokeilla taitojaan vaikka kaupassa ja …

Kieli yhteiskunnassa

Monikieliset käytänteet ja suomen kieli fyysisessä työssä
esimerkkinä rakennusala

Hanna-Ilona Härmävaara, Niina Lilja

Suomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla työskentelee paljon erityisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta tulevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden oletetaan oppivan suomea työn lomassa.

Kieli käytössä

Seinä, johon on merkitty pistorasian uusi sijainti siirtämistä varten.

Lukutaitoa tarvitaan

Sari Maamies

Kahvipöydässä syntyi keskustelua emojeista, varsinkin siitä tavallisesta hymynaamasta (​​​​​​​🙂). Meille vähintään keski-ikäisille tuo kuvahan kai …

Kieli yhteiskunnassa

Saisinko puhua suomea?

Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta

Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa -hankkeessa.

Kieli käytössä

Kaupan kassa. Liukuhihnalla ostoksia ja kassalla asiakas, takana pari muuta pakkaamassa omia ostoksiaan.

Mikä on riittävän hyvää suomea?

Minna Intke-Hernandez

Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.​​​​​​​

Kieli käytössä

Lapsia ja vanhempia leikkipuistossa kesällä. Taustalla vanha, vaalea kivitalo, puita ja lipputanko, jossa on Ruotsin lippu.

Suomen kielivaranto muutoksessa

Leena Nissilä

Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.

Kieli käytössä

Kielen tulee olla kaikkien saatavilla

May Wikström

”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.

Kieli käytössä