Siirry sisältöön

kaunokirjallisuus

Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin

Tuija Vertainen

Näytelmäkirjailija Molièren syntymästä on kulunut 400 vuotta. Molièren näytelmissä esitetään tarkkanäköisiä havaintoja kielestä. Lisäksi monet teatterisanat, kuten kulissi, ovat lähtöisin ranskasta.

Sanojen taustaa

Lavalla viisi näyttelijää, joista keskimmäinen istuu ja muut ovat kääntyneinä hänen suuntaansa.

Vahvat Irmat, kauniit Kaarinat

Ulla Onkamo

Alkuvuodesta 2019 ilmestyi Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama Naisia nimittäin − kirjallisuutemme naishahmoja (Suomalaisen …

Julkaisuja

”Käsitykset fennomania ja svekomania eivät minulle enää eksisteeraa”
kaksikielinen Minna Canth

Minna Maijala

Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.

Kansalliskielet

Naisista on moneksi
kaunokirjallisuuden naisten etunimiä

Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila

Kun kirjailija valitsee luomalleen hahmolle nimen, hän rakentaa samalla henkilökuvaa. Kirjailijalle nimi ei ole enne vaan monesti hyvinkin tarkkaan harkittu osa teoksen maailmaa. Klassikkokirjallisuus on täynnä toistuvia nimiä, ja osa niistä kantaa niin vahvoja merkityksiä, että ne yltävät nykypäivään asti. Hyviä esimerkkejä ovat Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannon nimivalinnat.

Henkilönnimet

Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa

Petri Lauerma

Aleksis Kiveä on perinteisesti pidetty etenkin maaseudun kuvaajana ja itsekin maalaisena, olihan hän Nurmijärvellä syntynyt. Suuren osan elämästään Kivi vietti kuitenkin Helsingissä, jonka puhekieli ja silloinen enemmistökieli ruotsi tulivat hänelle tutuiksi, jälkimmäinen jo koulukielenä.

Yleiskieli ja puhekieli

Miten suomalaisessa kaunokirjallisuudessa puhutaan?

Miten kirjoitettuun tekstiin saadaan syntymään vaikutelma puheesta? Kysymykseen vastaavat professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi …

Yleiskieli ja puhekieli

Chick lit

Riitta Eronen

Kysymys: Onko olemassa suomenkielistä nimitystä kirjallisuudenlajille, joka on englanniksi chick lit? Vastaus: Chick litille ei …

Kysyttyä

Mies kunnasten ja laaksoen
piirteitä Aleksis Kiven kielestä

Jaakko Yli-Paavola

Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.

Vanha kirjakieli

Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana

Ritva Ylönen

Ihmisen identiteetti tarkentuu kielen ja kertomusten avulla. Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa tämä näkyy erityisen selvästi: kirjojen kieli murteellisuuksineen muokkaa sekä Päätalon itsensä että lukijan identiteettiä.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Aleksis Kiven metsässä

Jaakko Yli-Paavola

”Myrsky käy ja metsä pauhaa” – säe on Aleksis Kiven Metsämiehen laulusta, jonka hän aluksi aikoi sijoittaa Seitsemään veljekseen. Millainen on Kiven metsä ja miten hän puhuu luonnosta?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli