kaunokirjallisuus
Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin
Tuija Vertainen
Näytelmäkirjailija Molièren syntymästä on kulunut 400 vuotta. Molièren näytelmissä esitetään tarkkanäköisiä havaintoja kielestä. Lisäksi monet teatterisanat, kuten kulissi, ovat lähtöisin ranskasta.
Sanojen taustaa
Vahvat Irmat, kauniit Kaarinat
Ulla Onkamo
Alkuvuodesta 2019 ilmestyi Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama Naisia nimittäin − kirjallisuutemme naishahmoja (Suomalaisen …
Julkaisuja
”Käsitykset fennomania ja svekomania eivät minulle enää eksisteeraa”
kaksikielinen Minna Canth
Minna Maijala
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Kansalliskielet
Naisista on moneksi
kaunokirjallisuuden naisten etunimiä
Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila
Kun kirjailija valitsee luomalleen hahmolle nimen, hän rakentaa samalla henkilökuvaa. Kirjailijalle nimi ei ole enne vaan monesti hyvinkin tarkkaan harkittu osa teoksen maailmaa. Klassikkokirjallisuus on täynnä toistuvia nimiä, ja osa niistä kantaa niin vahvoja merkityksiä, että ne yltävät nykypäivään asti. Hyviä esimerkkejä ovat Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannon nimivalinnat.
Henkilönnimet
Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa
Petri Lauerma
Aleksis Kiveä on perinteisesti pidetty etenkin maaseudun kuvaajana ja itsekin maalaisena, olihan hän Nurmijärvellä syntynyt. Suuren osan elämästään Kivi vietti kuitenkin Helsingissä, jonka puhekieli ja silloinen enemmistökieli ruotsi tulivat hänelle tutuiksi, jälkimmäinen jo koulukielenä.
Yleiskieli ja puhekieli
Chick lit
Riitta Eronen
Kysymys: Onko olemassa suomenkielistä nimitystä kirjallisuudenlajille, joka on englanniksi chick lit? Vastaus: Chick litille ei …
Kysyttyä
Miten suomalaisessa kaunokirjallisuudessa puhutaan?
Miten kirjoitettuun tekstiin saadaan syntymään vaikutelma puheesta? Kysymykseen vastaavat professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi …
Yleiskieli ja puhekieli
Mies kunnasten ja laaksoen
piirteitä Aleksis Kiven kielestä
Jaakko Yli-Paavola
Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.
Vanha kirjakieli
Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana
Ritva Ylönen
Ihmisen identiteetti tarkentuu kielen ja kertomusten avulla. Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa tämä näkyy erityisen selvästi: kirjojen kieli murteellisuuksineen muokkaa sekä Päätalon itsensä että lukijan identiteettiä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Aleksis Kiven metsässä
Jaakko Yli-Paavola
”Myrsky käy ja metsä pauhaa” – säe on Aleksis Kiven Metsämiehen laulusta, jonka hän aluksi aikoi sijoittaa Seitsemään veljekseen. Millainen on Kiven metsä ja miten hän puhuu luonnosta?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli