johdokset
is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen
Raija Lehtinen
Pitkään sojotti aamuisin työmatkani varrella erään pikaruokapaikan ulkopuolella lippu, jossa luki isoin kirjaimin LIHIS 6,00 …
Artikkeli
Paraislaisista bordeaux’laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä
Päivi Vainiomäki-Tandu
Suomen kielessä asukkaannimityksen johdin on -lainen, -läinen. Tämä johdin ilmaisee yleisemminkin kuulumista johonkin paikkaan tai …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Henkilö vai henki, henkilöllisyys vai henkilöys?
Terho Itkonen
Helsingin Sanomissa 7. syyskuuta Kai Laitinen oli pannut merkille, että sellainen tuttu sana kuin ihmisyksilöä …
Sananvalinta
Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista
Maija Länsimäki
Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto …
Taivutus ja johtaminen
Eurosuomea vai eurolatinaa?
Maarit Kaimio
Kieliin on aina lainattu toisista kielistä aineksia, varsinkin sanoja. Kaikki lainat eivät kuitenkaan mukaudu sujuvasti kaikkiin kieliin. Luontevan lainaamisen edellytyksenä on sekä antavan että saavan kielen rakenteen tuntemus. Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Maarit Kaimio käsittelee tässä kirjoituksessa periaatteita, jotka on otettava huomioon lainattaessa klassisista kielistä.
Artikkeli
Käytäntö koostuu käytänteistä
Terho Itkonen
Poimintoja parin viime vuoden lehdistä: Uudet lait vaikuttavat hitaasti perinteisiin menettelytapoihin ja käytäntöihin. Miten hoitokäytäntöjä …
Artikkeli
Joko potilaskin hoituu?
Silva Kiuru
Kun vertaa toisiinsa esimerkiksi lauseita Ovet avattiin klo 10 ja Ovi avautui, huomaa, että passiivimuotoa …
Artikkeli
Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista
Raija Lehtinen
Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja …
Artikkeli
Kaunotar elää, laamannitar on kuollut
Katriina Kyrölä
Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹
Taivutus ja johtaminen
Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen
Matti Sadeniemi
SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …
Taivutus ja johtaminen