äidinkielen opetus
Lähtökohtana oppimista tukeva arviointi
Leena Nissilä
Opetushallitukselta opas S2-oppilaiden arviointiin.
Julkaisuja
Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen
Suomen kielen lautakunnan kannanotto 4.5.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa raportissaan Gaudeamus igitur – …
Suomen kielen lautakunta
Tuntitehtävä puhuu
luetunymmärtämistä lukiossa
Paula Koskimäki
Lukion kielenhuollon kurssilla luettiin Kielikellon artikkeli ja vastattiin sitä koskeviin kysymyksiin. Mitä opiskelijat saivat irti tekstistä, ja mitä vastaukset kertovat opettajalle heidän taidoistaan ja tarpeistaan?
Kielen opetus ja oppiminen
Kielitietoisuudesta koulun menestystekijä
Katriina Rapatti
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on tuonut kielen uudella tavalla keskeiseksi asiaksi kaikessa opetuksessa: Miten opettaa omaa …
Kielen opetus ja oppiminen
Äidinkielen opetus ja kielenhuolto
Mervi Murto
Äidinkielenopettajat ovat merkittävä kielenhuoltajien ryhmä. Siksi on tärkeää, että heidän tietämyksensä kouluopetuksen todellisuudesta saadaan mukaan myös suomen kielen lautakunnan työhön.
Suomen kielen lautakunta
Suomen kieli koulussa
Auli Hakulinen
Osa nuorista ei saavuta kouluaikanaan sellaista äidinkielen kirjallista hallintaa, että se riittäisi teoreettiseen opiskeluun koulun jälkeen. Opetuksen ongelmat alkavat jo alakoulussa, jossa äidinkielen taitojen perusta tulisi luoda. Yläkoulussa ja lukiossa perustaitojen harjoittelemiseen ei ole enää aikaa. Samanaikaisesti vieraskielisen opetuksen suosio kasvaa. Historiaa opitaan englanniksi, mutta siitä suomeksi kirjoittaminen ei suju.
Kielipolitiikka
Äidinkieltä lähihoitajille
Kati Karvinen
Kuten kaikessa työelämässä, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotetaan tekstejä enemmän kuin koskaan ennen. Alan peruskoulutuksen saaneet lähihoitajatkin käyttävät entistä enemmän työaikaansa tekstitöiden tekemiseen. Tässä kerrotaan, minkälaiset kielenkäytön valmiudet lähihoitajakoulutus antaa.
Kielen opetus ja oppiminen
Yliopistot ja Bolognan prosessi
Niin sanotun Bolognan prosessin tavoitteena on sovittaa yhteen eurooppalaisten korkeakoulututkintojen järjestelmät ja synnyttää yhteinen eurooppalainen …
Artikkeli
Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä
Pirjo Hiidenmaa
Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.
Artikkeli
Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille
Riitta Eronen, Raija Lehtinen
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori Raija Lehtinen on Kielikellon lukijoille tuttu monista kielenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksistaan, joista osa on saanut innoituksensa opiskelijoiden teksteissä vastaan tulleista kielen ilmiöistä. Mitä kaikkea monialaisen tiedekunnan äidinkielenopetukseen sisältyy? Entä mitä äidinkielenopetukselle tapahtuu syksyn 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä? Raija Lehtinen vastaa Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Kieli ja työelämä