Siirry sisältöön

äidinkielen opetus

Lähtökohtana oppimista tukeva arviointi

Leena Nissilä

Opetushallitukselta opas S2-oppilaiden arviointiin.

Kieli yhteiskunnassa

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen

Suomen kielen lautakunnan kannanotto 4.5.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa raportissaan Gaudeamus igitur – …

Suomen kielen lautakunta

Tuntitehtävä puhuu
luetunymmärtämistä lukiossa

Paula Koskimäki

Lukion kielenhuollon kurssilla luettiin Kielikellon artikkeli ja vastattiin sitä koskeviin kysymyksiin. Mitä opiskelijat saivat irti tekstistä, ja mitä vastaukset kertovat opettajalle heidän taidoistaan ja tarpeistaan?

Kielen opetus ja oppiminen

Kielitietoisuudesta koulun menestystekijä

Katriina Rapatti

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on tuonut kielen uudella tavalla keskeiseksi asiaksi kaikessa opetuksessa: Miten opettaa omaa …

Kieli käytössä

Äidinkielen opetus ja kielenhuolto

Mervi Murto

Äidinkielenopettajat ovat merkittävä kielenhuoltajien ryhmä. Siksi on tärkeää, että heidän tietämyksensä kouluopetuksen todellisuudesta saadaan mukaan myös suomen kielen lautakunnan työhön. 

Suomen kielen lautakunta

Suomen kieli koulussa

Auli Hakulinen

Osa nuorista ei saavuta kouluaikanaan sellaista äidinkielen kirjallista hallintaa, että se riittäisi teoreettiseen opiskeluun koulun jälkeen. Opetuksen ongelmat alkavat jo alakoulussa, jossa äidinkielen taitojen perusta tulisi luoda. Yläkoulussa ja lukiossa perustaitojen harjoittelemiseen ei ole enää aikaa. Samanaikaisesti vieraskielisen opetuksen suosio kasvaa. Historiaa opitaan englanniksi, mutta siitä suomeksi kirjoittaminen ei suju.

Artikkeli

Äidinkieltä lähihoitajille

Kati Karvinen

Kuten kaikessa työelämässä, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotetaan tekstejä enemmän kuin koskaan ennen. Alan peruskoulutuksen saaneet lähihoitajatkin käyttävät entistä enemmän työaikaansa tekstitöiden tekemiseen. Tässä kerrotaan, minkälaiset kielenkäytön valmiudet lähihoitajakoulutus antaa.

Artikkeli

Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä

Pirjo Hiidenmaa

Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.

Artikkeli

Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille

Riitta Eronen, Raija Lehtinen

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori Raija Lehtinen on Kielikellon lukijoille tuttu monista kielenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksistaan, joista osa on saanut innoituksensa opiskelijoiden teksteissä vastaan tulleista kielen ilmiöistä. Mitä kaikkea monialaisen tiedekunnan äidinkielenopetukseen sisältyy? Entä mitä äidinkielenopetukselle tapahtuu syksyn 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä? Raija Lehtinen vastaa Kielikellon toimituksen kysymyksiin.

Kieli käytössä

Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava

Harri Mantila

Suomen kielen lautakunta on lukenut ilahtuneena opetusministeriön työryhmän mietintöä Tiede ja yhteiskunta, jossa puhutaan painokkaasti …

Suomen kielen lautakunta