Uudet kosketusnäytölliset tietokoneet eroavat tavallisista pienikokoisista kannettavista tietokoneista muun muassa siten, että niissä ei ole erillistä kansiosaa: laite koostuu litteästä kosketusnäyttöruudusta, johon voidaan tarpeen mukaan kytkeä erilaisia lisälaitteita. Laitetta käytetään näpäyttämällä näyttöä sormella tai liikuttamalla sormea (tai kahta sormea yhtä aikaa) pitkin näytön pintaa. Erillistä näppäimistöä ei siis ole, vaan näppäimistö tulee tarvittaessa esiin näytölle.
Laite soveltuu hyvin esimerkiksi verkkosivujen selailuun, verkkolehtien lukemiseen, kuvien katseluun, musiikin kuunteluun, pelien pelaamiseen sekä sähköpostin ja Facebookin käyttöön. Sitä voi käyttää myös kalenteri- ja yhteystietojen ylläpitämiseen ja vaikkapa erilaisten muistilistojen tekoon, mutta pitkien tekstien kirjoittaminen on sillä työlästä. Sähkökirjojakin voi tämän laitteen avulla lukea muttei yhtä mukavasti kuin nimenomaisesti tähän tarkoitukseen suunnitelluilla lukulaitteilla.
Ennen Helsingin Sanomien järjestämää kilpailua näitä pieniä tietokoneita oli jo kutsuttu muun muassa tableteiksi (engl. tablet computer) ja taulutietokoneiksi, mutta mikään nimitys ei ollut vielä ehtinyt vakiintua yleiseen käyttöön. Kilpailussa haluttiinkin löytää uusi luonteva ja käyttökelpoinen, suomenkielinen tai suomelta kuulostava nimitys, jota ei ollut vielä aiemmin käytetty tästä laitteesta.
Kilpailuun tuli määräajassa noin 6 500 erilaista ehdotusta, joiden läpikäymisessä viisihenkisellä kilpailuraadilla riitti urakkaa. Raatiin kuuluivat Helsingin Sanomista päätoimittaja Reetta Meriläinen, uutispäällikkö Samuli Leivonniemi, taloustoimittaja Olavi Koistinen ja kielenhuollosta vastaava toimittaja Ville Eloranta sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta tutkija Minna Haapanen.
Uudeksi nimitykseksi tarjottiin sekä yleiskielisiä että arkikielisiä ehdokkaita, yhdistämättömiä ja yhdyssanoja, suomenkielisiä ja suomelta kuulostavia sekä englanninkielisiä (clicker, blackboard, fingerscreen) ja englannin kielestä muodostettuja nimityksiä (flätti, händis, chattipadi). Joitakin ehdokkaita oli muodostettu englanninkielisen tablet computer -nimityksen pohjalta (tablukka, tablaattori, tabnetti, tabbis, tableri, tablis), mutta myös vanhaa suomalaista sanastoa tarjottiin uusiokäyttöön (e-akkuna, eloräppänä, mediapäre, rihvelitietokone, nettikarmi). Yhdyssanojen perusosaksi ehdotettiin muun muassa ruutua, tasoa, lautaa, laattaa, levyä, alustaa, kehystä, näyttöä, taulua ja tarjotinta.
Kilpailuun osallistuneet olivat miettineet nimeämistä monista eri näkökulmista: Miltä laite näyttää (läpykkä, levykkä, raamis, lankku, siivukka, litukka)? Miten sitä käytetään (hipaisuläppis, näppihivelö, sipaisulauta, täppäri, hipellin, liukulukulaite, sormitietokone)? Mihin sitä käytetään (hakuläppis, lukuikkuna, surffikone, muisturi, nettikatselin, pelilaatta, kinolaatta, kuvanäyttö, viestilauta)? Mitä se tarjoaa (uutistarjotin, tietoluukku, viihdekehys, infotuutti)? Missä sitä käytetään tai kuljetetaan (sylikkä, povikka, kämmykkä, käsiläppäri, taskutiedin)?
Kukin kilpailun raatilaisista valitsi ehdotuksista omat suosikkinsa. Näin toiseksi viimeiseen valintavaiheeseen pääsi viitisenkymmentä ehdotusta. Raati halusi valita voittajaksi aktiivisen sanan, joka kuvaisi laitteen käyttöä tai tarkoitusta. Passiivisen mielikuvansa perusteella jatkoon jäivät valitsematta esimerkiksi tietotaulu ja älyruutu sekä levytietokone, laattatietokone ja tasotietokone, joissa myös alkuosien kenties vääränlaiset mielleyhtymät häiritsivät raatia. Jatkoon ei myöskään haluttu valita sanaa, jolla oli jo jokin muu merkitys, kuten esimerkiksi sanoilla laatta, lappu, läppä ja läpyskä.
Viimeiseen vaiheeseen pääsi 11 ehdotusta. Raati päätyi siihen, että voittajaksi valittavan sanan pitää olla yleiskielinen; arkikielinen nimitys syntynee itsestään, kun laitteen käyttö ja laitteesta puhuminen yleistyy. Palettitietokonetta pidettiin oivaltavan ehdotuksena, koska ovathan kuvakkeet nähtävissä ja käytettävissä laitteen näytöllä samalla tavalla kuin värit taiteilijan paletissa. Ehdotus jäi kuitenkin valitsematta voittajaksi vierasperäisen alkuosansa vuoksi: aiemmin tarjolla ollut paneelitietokonekaan ei levinnyt yleiseen käyttöön, ehkä juuri alkuosansa vuoksi. Kosketustietokonetta raati piti hyvin laitetta ja sen käyttöä kuvaavana sanana, mutta nimitys on jo käytössä – oikeastaan nyt nimettävänä olleen laitteen yläkäsitteenä.
Kilpailun voitti kolmen osallistujan ehdottama sormitietokone. Valintaa perusteltiin seuraavasti:
”Yleistajuinen sana kiteyttää raadin mielestä hyvin sen, mikä on ’tablettien’ ominaispiirre verrattuna tietokoneisiin ja matkapuhelimiin. Sormitietokoneita käytetään nimenomaan sormen pyyhkäisyillä ja näpäytyksillä.” (Helsingin Sanomat 24.12.2010)
Nähtäväksi jää, miten kilpailun voittajaehdotus sopeutuu kieleen, jääkö se käyttöön vai ei, ja millaisia arkisempia, kännykkään ja läppäriin rinnastettavia nimityksiä laitteesta aletaan käyttää. Kielitoimiston kielineuvonnasta tarjotaan sopivaa suomenkielistä termiä kysyville toistaiseksi sekä taulutietokonetta että sormitietokonetta, mutta muidenkin termien käyttöä seurataan edelleen. Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoissa tablet computeria käsittelevä termitietue lähtee lausuntokierrokselle maaliskuussa. Lausuntokierroksen jälkeen termitalkoiden koordinointiryhmä antaa oman suosituksensa termin suomenkielisiksi vastineiksi.