Kysymys
Terveydenhuollon organisaatioissa on tullut tavaksi käyttää termejä ”suunterveys” ja ”suunterveydenhuolto” silloin, kun tarkoitetaan suuhun tai hampaisiin liittyviä palveluja. Mikä olisi sopiva oikeinkirjoitus? Ovatko tällaiset yhdyssanoja?
Vastaus
Terveysasioista on mahdollista viestiä monella tapaa, joko tiukan tieteellisesti tai sitten yleiskielisemmin. Terveydenhuollon lisäksi suun terveydestä puhutaan esimerkiksi lääketieteessä ja hyvinvointialalla. Kielenkäyttöä kannattaa sopeuttaa ajatellun kohderyhmän mukaan. Tämä näkyy mm. termien valinnassa.
Duodecimin julkaisemassa Lääketieteen termit -teoksessa (6. painos vuonna 2016) on hakusana suuterveydenhuolto, ja tällä termillä tarkoitetaan terveydenhuollon aluetta, joka keskittyy suun ja hampaiden sairauksiin ja niiden ehkäisyyn. Termi suuterveydenhuolto kirjoitetaan yhdyssanaksi eli kaikki kolme osaa yhteen. Ensimmäinen osa, suu, on silloin nominatiivissa eli perusmuodossa.
Yleistajuisissa ohjeissa, esitteissä, asiakaskirjeissä ym. voi käyttää helpommin hahmottuvaa ilmausta suun terveydenhuolto. Alkuosa on siis genetiivissä, ja kokonaisuus on syytä kirjoittaa kahdeksi sanaksi, jolloin se myös hahmottuu helpommin. Näin tekee esimerkiksi Suomen Hammaslääkäriliitto verkkosivuillaan. Sama kirjoitusasu on vakiintunut kaupunkien terveyspalvelujen kuvauksiin.
Vastaava terveys-loppuinen ilmaus on suun terveys (etenkin kansanomaisesti ja yleistajuisesti) tai yhteen kirjoitettuna suunterveys. Erilleen kirjoitettuna ilmaus on konkreettisempi ja siten havainnollisempi, kun taas yhteen kirjoitettu ilmaus on termimäisempi. Kumpikin sopii asiakasviestintään.
Lisäksi on kolmas, harvinaisempi kirjoitusasu suuterveys. Sitä käytettäessä suuterveys asettuu samaan joukkoon monien muiden nominatiivialkuisten ”terveyksien” kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi silmäterveys, keuhkoterveys ja (esim. eläinten) suoliterveys.