Erilaisista sulkeista käytetään tavallisimmin kaarisulkeita; muita sulkeita ovat hakasulkeet ja aaltosulkeet ja kulmasulkeet (pienempi kuin -merkki ja suurempi kuin -merkki).
Kaarisulkeet ( )
1) Kaarisulkeisiin kirjoitetaan lisähuomautukset, täsmennykset tms. Jos sulkeissa oleva jakso on virkkeen osa, virkkeen päättävä piste tulee sulkeen jälkeen. Jos taas sulkeissa on kokonainen virke, se alkaa isolla kirjaimella ja sen päättävä piste tulee sulkeiden sisään.
Koulutusmäärärahat on tänä vuonna (1998) kohdistettu kokonaan tietotekniikan sovellusten käyttöön (viime vuonna 10 % määrärahoista).
Koulutusmäärärahat on tänä vuonna (1998) kohdistettu tietotekniikan sovellusten käyttöön. (Viime vuonna osuus oli 10 % määrärahoista.)
2) Kaarisulkeita käytetään vaihtoehdon osoittamiseen. Sulkeisiin voidaan kirjoittaa kokonainen sana tai vain sanan osa.
tekninen (teknillinen) ominaisuus
tekni(lli)nen ominaisuus
3) Asiakirjan kokonaissivumäärä ilmaistaan kaarisulkeissa; ensin mainitaan sivun numero, sitten välilyönnin jälkeen sulkeissa kokonaissivumäärä.
1 (20)
4) Oikeaa kaarisuljetta käytetään luetteloissa yhdessä numeron tai kirjaimen kanssa luettelon jäsenen osoittamiseen, siis samassa tehtävässä kuin luetelmaviivaa.
Kaksoispistettä käytetään 1) välimerkkinä, 2) päätteen edellä ja 3) osoittamassa suhdetta. (Ennen luettelon viimeistä kohtaa voi ja-sanan tilalla olla myös pilkku.)
5) Viitenumeron jäljessä kaarisuljetta ei käytetä.
Kansainvälinen teleliikenneliitto ITU-T1 suosittaa – –.
Lähdeviitteiden merkitseminen
Lähdeviitteet merkitään tekstissä sulkeisiin. Viite voi olla keskellä virkettä, mikäli se kohdistuu vain johonkin virkkeen osaan.
Vesikansan mukaan (1978: 8) suomen kielessä on jopa miljoona sanaa.
Mikäli viittaus koskee yhtä kokonaista virkettä, viite liitetään tämän virkkeen loppuun ennen pistettä.
Kärjistäen voi sanoa, että jos kielestä häädettäisiin kaikki vieraslähtöiset ainekset, siitä jäisi jäljelle vain luuranko (Vesikansa 1978: 21).
Jos viitataan useampaan kuin vain yhteen virkkeeseen, viite merkitään omaksi kokonaisuudekseen. Viitteen perään tulee tällöin piste ennen jälkimmäistä suljetta.
Uudissanojen syntytapoja on monia. Tavallisimmin uudet sanat ovat yhdyssanoja, johdoksia tai muista kielistä suomeen mukautettuja lainasanoja. Myös lyhenteistä syntyy sanoja yleiseen käyttöön. (Vesikansa 1978: 64–68.)
Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa merkitä lähdeviitteitä. Käytäntö vaihtelee eri aloilla, ja esimerkiksi monissa julkaisuissa annetaankin kirjoittajille erilliset ohjeet, joita on syytä noudattaa yhtenäisyyden vuoksi. Edellä olevissa esimerkeissä teos ja sivut, joihin viitataan, on erotettu kaksoispisteellä. Sen tilalla käytetään usein pilkkua tai pilkkua ja lyhennettä s. (= sivulla, sivuilla).
(Vesikansa 1978, 64–68.)
(Vesikansa 1978, s. 64–68.)
Hakasulkeet [ ]
Hakasulkeita käytetään seuraavissa tapauksissa:
1) Kaarisulkeiden sisällä oleva toinen sulkeissa oleva ilmaus merkitään selvyyden vuoksi hakasulkeisiin.
EU teki päätöksen maaliskuussa (mukana oli myös OPEC [öljyntuottajamaiden järjestö]).
2) Hakasulkeilla osoitetaan lainauksessa lisäystä tai kommenttia, jonka kirjoittaja tekee lainaamaansa alkuperäiseen tekstiin:
”Sinä syksynä [1992] oli muistini mukaan paljon pihlajanmarjoja.”
3) Sanan ääntöasu kirjoitetaan hakasulkeisiin.
Magyar [madjar]
quiche [kiš]
Aaltosulkeet { }
Aaltosulkeita käytetään lähinnä matematiikassa, kemian kaavoissa ja tietotekniikassa. Niitä käytetään myös, kun halutaan osoittaa esimerkiksi luettelossa asioiden kuuluvan läheisesti yhteen.
| kaarisulkeet | |
| hakasulkeet | |
| aaltosulkeet |
Pienemmyys- ja suuremmuusmerkki (kulmasulkeet) <>
Tavallisessa tekstinkäsittelylaitteen näppäimistössä olevat kulman muotoiset merkit ovat täsmällisiltä nimiltään pienempi kuin -merkki eli pienemmyysmerkki sekä suurempi kuin -merkki eli suuremmuusmerkki. Varsinainen kulmasulkeen merkki on hieman erinäköinen, mutta arkikielessä näiden merkkien tarkka erottaminen ei liene aina tarpeellista. Siksi voi puhua kulmasulkeista, vaikka oikeampi nimitys olisikin pienemmyys- tai suuremmuusmerkki. Pienemmyys- ja suuremmuusmerkkejä käytetään mm. matemaattisissa merkinnöissä. Merkin molemmin puolin on tyhjä lyönti.
x < y
Merkkejä voidaan käyttää myös esimerkiksi kielitieteessä osoittamassa sanan lainautumista, johtosuhdetta, merkityksen kehitystä tms.
kivääri < ruots. gevär
luonteinen < luonne
”urheilee/harrastaa liikuntaa” > urheilee tai harrastaa liikuntaa