Piste virkkeen välimerkkinä
Piste päättää toteamuksen sisältävän virkkeen. Piste kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan, ja sen jälkeen tulee tekstinkäsittelyssä yksi välilyönti kuten muidenkin virkkeenloppuisten välimerkkien perään.
Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 57 %. Viime vuoden vastaava luku oli 55 %.
Jos pistettä seuraa oikeanpuoleinen sulje tai lainauksen lopettava lainausmerkki, tämä kirjoitetaan pisteen jälkeen ilman välilyöntiä.
(Viime vuoden vastaava luku oli 55 %.)
• Huomautuksia pisteen käytöstä virkkeen lopussa
1) Kun virke päättyy pisteelliseen lyhenteeseen, toista pistettä ei kirjoiteta.
Lisää kakkuun makusi mukaan rusinoita, manteleita yms.
2) Myös muodoltaan kysyvä virke voi päättyä pisteeseen, jos se on sisällöltään pikemminkin toteava kuin kysyvä.
Kukapa sen niin varmasti tietää.
3) Kysyvän sivulauseen sisältävä virke päättyy pisteeseen, ellei päälause ole kysyvä.
Tiedustelen, voisinko saada kopion lähettämästäni kirjeestä.
MUTTA: Oletko tiedustellut, voisitko saada kopion kirjeestä?
4) Myös juoksevaan tekstiin kuuluva allekkainen luetelma päätetään pisteeseen, sillä sen ajatellaan johdantoilmauksensa kanssa muodostavan virkkeen. (Luetelman laatimisesta ks. s. 42.)
Virkkeen lopussa voi olla jokin seuraavista välimerkeistä:
– piste
– huutomerkki
– kysymysmerkki.
5) Myös kuvatekstien ja esimerkiksi taulukoiden nimien lopussa voi käyttää pistettä. Piste on tavallinen etenkin silloin, kun kuvatekstinä on kokonainen lause; jos kuvateksti ei ole lause, pisteen voi jättää poiskin. Pistettä on kuitenkin tapana käyttää myös lyhyiden, otsikkomaisten kuvatekstien ja taulukoiden nimien lopussa, jos kuvat ja taulukot on numeroitu.
Taulukko 5. Yhtiön päätuotteet toimialoittain.
6) Pistettä ei käytetä otsikoitten lopussa.
Pisteen käyttö lyhenteissä
Pisteellä osoitetaan, että lyhenne on tehty lyhentämällä sanaa lopusta. (Lyhentämistä ja lyhenteitä on käsitelty laajemmin Kielikellossa 4/1995 s. 3–25.) ¹
puh. (puhelinnumero)
esim. (esimerkki, esimerkiksi)
ks. (katso)
v. (vuonna)
jne. (ja niin edelleen)
Mittayksiköiden lyhenteissä ja tunnuksissa ei kuitenkaan käytetä pistettä, vaikka ne olisikin tehty lyhentämällä sana lopusta.
45 min (minuuttia)
2 mm (millimetriä)
15 s (sekuntia)
36 v (vuotta)
Pistettä ei käytetä myöskään isokirjainlyhenteissä.
EU
YK
TV (tv)
ATK (atk)
Sen sijaan henkilönnimien alkukirjainlyhenteet ovat pisteellisiä.
Heikki S. Mattila
A. I. Virtanen
A.-L. Leino
Jos lyhenteessä on mukana sanan viimeinen kirjain, pistettä ei käytetä.
nro
klo
Pistettä ei käytetä myöskään ns. lyhennesanoissa, jotka luetaan aivan kuin ne olisivat tavallisia sanoja.
Eta
Kela
Jos lyhennetään yhdyssana, lyhenteen osien välissä ei ole välilyöntiä pisteen jälkeen.
puh.joht. (puheenjohtaja)
dipl.ins. (diplomi-insinööri)
Jos taas lyhennetään sanaliitto, lyhenteen osien väliin tulee pisteen jälkeen välilyönti.
fil. maist. (filosofian maisteri)
Jos pisteellinen lyhenne päättää virkkeen, sen jälkeen ei merkitä toista pistettä.
Jokaisen laskun kirjoittaminen kuluttaa aikaa, sähköä, koneita jne.
Sen sijaan lyhenteen loppupiste säilyy muiden lauseen- tai virkkeenloppuisten välimerkkien edellä.
Jokaisen laskun kirjoittaminen kuluttaa aikaa, sähköä, koneita jne., ja siksi kertalaskutuksen pitäisi olla myös asiakkaalle edullisempi.
Huom.!
Jos loppupisteelliseen lyhenteeseen liitetään taivutuspääte tai johdin, piste jää pois kaksoispisteen edeltä. Käytännössä loppupisteellisiä lyhenteitä ei juuri kannata taivuttaa, vaan selvintä on kirjoittaa taivutusmuodot kokonaan.
| v. 1999 | v:een 1999 | vuoteen 1999 |
| joht. | joht:lle | johtajalle |
| alv. | alv:llinen | arvonlisäverollinen |
Piste järjestysluvuissa
Järjestysluku erotetaan perusluvusta merkitsemällä numeron perään piste.
Asiaa käsitellään 3. kohdassa (= kolmannessa kohdassa).
Vrt. Asiaa käsitellään 3 kohdassa (= kolmessa kohdassa).
(Järjestyslukuja käsitellään tarkemmin s. 11.)
Piste ajanilmauksissa
Pisteellä erotetaan tunnit, minuutit ja sekunnit toisistaan. Pistettä ei lueta ääneen.
kello 16.15
aika 1.12.15,52
(Ajanilmauksia käsitellään tarkemmin. s. 15.)
• Huomautuksia pisteen käytöstä numeroilmauksissa
1) Pistettä ei suositella numeroiden ryhmittelyyn, ellei piste ole välttämätön väärentämisen välttämiseksi esimerkiksi kauppa- tai velkakirjassa tms.
100 000
10 000 000
(Numeroiden ryhmittelyä käsitellään tarkemmin s. 6.)
2) Suomessa desimaalit erotetaan pilkulla eikä pisteellä.
15,2 %
¹ Lyhenteitä on viimeksi käsitelty Kielikellossa 4/2000.