Menneinä vuosikymmeninä eri tahot ovat järjestäneet sanakilpailuja uusien laitteiden tai ilmiöidenkin suomenkielisten nimitysten löytämiseksi. Yhden tällaisen kilpailun järjesti vuonna 1954 Kahvi Oy – Kaffe Ab Paahtimo, markkinointinimeltään OKA-kahvi. Sen tuotanto- ja myyntivalikoimaan kuului kahvin ohella myös teetä, mausteita ja sikuria. Kyseisessä ”keksimiskilpailussa” haettiin uutta sanaa kahvin valmistamiselle. Tuohon aikaanhan puhuttiin kahvin keittämisestä, vaikka kahvia ei nimenomaan sopinut keittämällä keittää.
Kilpailukutsussa kerrotaan, että ehdotuksen käsittelee ja palkintojen jaon ratkaisee ”arvovaltainen asiantuntijalautakunta”. Se tarkoitti suomen kielen lautakuntaa, jonka kokouspöytäkirjan liitteestä ehdotukset löytyvätkin.
Pöytäkirjamerkintöjen mukaan lautakunta päätyi kokouksessaan 5.12.1954 kannattamaan verbiä kiehauttaa, koska se ”hyvin ilmentää sen, että kahvin ja veden annetaan vain kiehahtaa, ei kiehua”. Myös verbiä uuttaa pidettiin mahdollisena, samoin kuin tiettyihin valmistustapoihin verbiä suodattaa. Sitä, mitä muista lähetetyistä ehdotuksista kokouksessa todettiin, ei ole lautakunnan pöytäkirjassa merkintää.
Alla on esimerkkejä kilpailuun lähetetyistä ehdotuksista. Osa verbeistä lienee pilke silmäkulmassa lähetettyjä, mutta osa on edelleen elävässä käytössä – kahvin valmistustavasta riippumatta. Muutamat verbit taas ovat ihan muunlaisessa käytössä. Mitähän mielikuvia syntyisi, jos jokin kahvila mainostaisi tarjoilevansa piritettyä kahvia?
aromoida, aromisoida
hauduttaa, herauttaa, hiottaa, höyryttää, höyröyttää
kahvastaa, kahviloida, kahvintaa, kahvistaa, kiehauttaa, kihauttaa, kihostaa, kummata, kuohuttaa
laittaa, lauduttaa (”kun hautuu niin lautuu”)
mehustaa
pirauttaa, pirittää, poristaa, porisuttaa, porohduttaa, pykötä, pyöräyttää
sihauttaa, suotaa, suodattaa
tirauttaa, turauttaa
uuttaa
Myös kilpailun järjestäjän Oka-nimi kirvoitti ehdotuksia:
okata (= laittaa parempaa kahvia), okaloida, okastaa
Sanankeksimiskilpaluille voisi olla yhä tarvetta. Kilpailuraadeista riippumattomasti kieliyhteisö joka tapauksessa ratkaisee sanojen lopullisen kohtalon – usein myös kaikkien yhteiseksi parhaaksi.