Miksi höyläpenkkiä sanotaan penkiksi eikä pöydäksi, vaikka se muistuttaa ulkonäöltään enemmän vankkarakenteista pöytää kuin istuinta? Suomen murteissa puusepän höyläysalustaa on kutsuttu mm. höyläpöydäksi ja höylätukiksi.
Yleiskielessä käytetty höyläpenkki on käännöslaina ruotsin sanasta hyvelbänk. Ruotsin kielessä bänk-sana tarkoittaa myös pitkänomaista tasoa, jota käytetään säilytys- tai työskentelyalustana, esimerkiksi fönsterbänk ’ikkunalauta’, diskbänk ’tiskipöytä’ ja svarvbänk ’sorvipenkki’. Myös saksan bank-, ranskan banc- ja italian banco-sanoilla on ’istuinta’ laajempi merkitys.
Penkki on vanha lainasana, joka on tullut suomen kieleen ruotsin kautta. Ruotsin bänk puolestaan juontaa juurensa muinaisgermaanisesta sanasta banki, joka on tarkoittanut kohoumaa tai kumpua. Tämä merkitys näkyy sanoissa penger ja penkka, jotka ovat samaa alkuperää penkki-sanan kanssa. Eräänlaisia penkereitä ovat myös kasvimaan peruna-, porkkana- ja hernepenkit sekä puutarhassa kukoistavat kukkapenkit. Myös (uunin) pankko kuuluu samaan sanaryhmään.
Penkki esiintyy myös kuvailmauksissa. Abiturientit juhlivat koulunpenkiltä pääsemistä penkinpainajaisissa. Kilpailussa epäonnistunut urheilija voi todeta suorituksensa menneen penkin alle. Piinapenkki oli alkujaan kidutettavan ihmisen alustana käytetty penkki. Nykyään piinapenkkiin joutuvat vaikkapa poliitikot, joilta tivataan vastauksia hankaliin ja kiusallisiin kysymyksiin.