Syöminen ei ole helppoa, sillä arki on täynnä karikoita, joihin painonhallitsija helposti törmää. Siksi aikakauslehdet haluavat ohjata lukijoitansa kohti raikkaita ja pirteitä ruokia.
Aikakauslehdissä on poikkeuksetta omat sivunsa ruoalle. Olen tarkastellut näitä sivuja ja niiden tapoja kuvata ja käsitellä ruokaa ja havainnut, ettei ruoka ole vain makeaa tai kirpeää, vaan ruokapuheilla voidaan myös pyrkiä ohjaamaan lukijaa terveyttä edistävään ja oikeaksi katsottuun suuntaan. Nykyajan merkittävä ruokapuheiden teema on painonhallinta. Tarkastelen niitä kielellisiä keinoja, joilla kuvataan ruokaa ja syömistä ja joilla pyritään ohjaamaan lukijaa toivottuun tavoitteeseen, hoikkuuteen.
Syö itsesi timmiksi
”Kevät on paniikkilaihisten aikaa”, julistaa Fitness-lehti (7–8/2006). Tämä lausahdus ei ole uniikki aikakauslehtien ruokapuheissa, vaan sivujen merkittävimmän roolin saavat laihdutuskuurit ja painonhallinta. Kirjoituksissa ruoka esitetään välineeksi, jonka avulla ihminen saavuttaa ihanteellisen ulkomuodon. ”Syö itsesi timmiksi”, tiivistää Sport (5/2006). Syömällä oikeanlaista ruokaa on mahdollista tulla hyvännäköiseksi ja hyväkuntoiseksi.
Kun ruoan tehtävänä on tehdä syöjästään kaunis ja komea, ei lukijaa houkutella syömään kertomalla ruoan olevan mietoa (Pirkka syyskuu/2006) tai suklaista (Hyvä Terveys heinäkuu/2006). Sen sijaan kuvauksen keinojen on oltava sellaisia, että ne saavat ruoan kuulostaman siltä lopputulokselta, joka lukijalla on tavoitteenaan. Laihdutuskuurilla olevan pyrkimyksenä ei ole tulla täyteläiseksi (Pirkka elokuu/2006). Siksi ruoan on synnytettävä lukijan mielessä muunlaisia mielikuvia kuin runsassisältöisyyttä ja muodokkuutta.
Perinteisesti laihduttajan ruokaa kuvataan kevyeksi ja terveelliseksi. Kun ruoka on kevyttä, tulee syöjästäkin kevyt ja terve. Suorastaan taianomaisen terveelliseksi ruoaksi mainostaa KuntoPlus (16/2006) kaalia jutussaan ”Tuoretta taikaa”. Kaalin kerrotaan olevan huipputerveellistä ja mainiota laihdutusruokaa. Laihduttajan ruoka on kuitenkin muutakin kuin kevyttä ja terveellistä, ja laihduttamiseen on liityttävä tuoreempi mielikuva kuin kaalin jyrsiminen. Laihduttaminen kuvataankin esimerkiksi Fitness-lehdessä (7–8/2006) elämykseksi, joka tuo laihduttajalle hyviä fiiliksiä ja on suorastaan nautinnollista. Painoa ei pudoteta hampaat irvessä, vaan painonhallinta on rentoa ja herkuttelu voi olla huoletonta (Hyvä Terveys) oikeanlaisten ruokien avulla.
Lehtien ruokasivuilla laihdutusruokien kerrotaan olevan vähäenergiaisuudestaan huolimatta täynnä virtaa ja voimaa. Fitness (/7–8/2006) antaa ohjeen pirteään juomaan ja Me Naiset neuvoo, kuinka valmistetaan virkistävä vihannesjuoma. Ruoka voi piristää myös raikkaudellaan, kuten ”kannullinen raikasta” (Fitness 7–8/2006) tai Hyvä Terveys -lehden raikkaat raasteet.
Oikeanlaiseen ruokavalioon voidaan houkutella myös vedoten älyyn. Fitness (11/2006) antaa ohjeita järkevään ruokavalioon ja neuvoo, kuinka nauttia fiksuja pikavälipaloja töiden lomassa. Ruoka on mahdollista saada kuulostamaan älykkäältä myös muilla tavoin, ja on tyypillistä, että lehtien ruokaohjeita kommentoivat eri ravitsemuksen ammattilaiset – eivätkä he suinkaan arvioi ja kommentoi ruokia makujen perusteella. Sen sijaan asiantuntijat puhuvat muun muassa ruoan kertatyydyttymättömistä öljyhapoista ja voimakkaista antioksidanteista (Fitness 7–8/2006; Hyvä Terveys syyskuu/2006). Kun syö näin älykkään kuuloista ruokaa, voiko itse olla tulematta samanlaiseksi?
Superruokaa ja miinuskaloreita
Laihduttajan ruoalla voi olla oma nimensäkin. Me Naiset (10.8./2006) nimeää laihduttajan ruoan superruoaksi ja KuntoPlus miinuskaloriruoaksi. ”Syö superia”, kehottaa Me Naisten otsikko ja kertoo superruoan olevan ruokaa, ”jota syömällä voit tiputtaa kiloja suuren maailman starojen tapaan”. Tällaista ylellistä laihdutusruokaa syövät muun muassa näyttelijä Gwyneth Paltrow, laulaja Jennifer Lopez ja huippumalli Heidi Klum. Superruoka on lehden mukaan ”ihmeruokaa, joka sulaa kropassasi” ja se on ”pullollaan terveyttä edistäviä aineosia”. Lehdessä listataan, mitkä hedelmät, vihannekset, yrtit, mausteet, kastikkeet ja juomat ovat superia ja kuinka valmistaa niistä koko viikon superruoat.
KuntoPlus-lehden miinuskaloriruoat ovat puolestaan ”ilmaisia kaloreita, jotka täyttävät mutta eivät varastoidu kehoon” ja näin laihduttavat syöjäänsä. Lehdessä annetaan ruokaohjeita, kuinka tehdä miinuskaloriruokaa aamiaisesta illalliseen.
Salakavalia pikkuherkkuja
Vaikka painonhallinnan kerrotaan voivan olla huoletonta ja rentoa, niin aina vähäenergiaisen ruokavalion noudattaminen ei ole helppoa siitäkään huolimatta, että palkintona olisi raikkaus ja pirteys. Sen sijaan painonhallinnasta voi syntyä kamppailu, jossa yritetään saada ”rasva, energiasaldo, makeanhampaan kolotus sekä mässäily kuriin ja nuhteeseen”(Fitness 7–8 16/2006; Sport 5/2006). Joskus ”kaipuu vanhoille huonoille teille” käy kuitenkin liian voimakkaaksi ja painonsa kanssa kamppaileva repsahtaa jälleen epäterveelliseen elämään (Fitness 7–8/2006).
Vastakohtana terveelliselle ruokavaliolle epäterveellisten ruokien mässäily kuvataan pelottavaksi tilanteeksi, jossa ihminen ei hallitse ruokaa, vaan on piinattavana erilaisten himojen kierteessä. Kontrollinsa menettäneen lihominen ei tapahdu yhtäkkiä vaan vaivihkaa. Pahinta painonpudottajan myrkkyä nimittäin ovat salakavalat pikkuherkut, joista kertyy piilokaloreita (Fitness 7–8/2006; 16/2006; Sport 5/2006). Pian ”ruokavalio on yhtä raskas kuin talvinen sää”, ja lopputuloksena on KuntoPlus-lehden mukaan ”keho, joka on kuin kynnetty pelto”.
Koska painonhallinta ei ole helppoa, haluavat lehdet auttaa lukijoitaan elämäntaparemontissa ja sijoittamaan tulevaisuuteensa (Fitness 11/2006). ”Autamme sinua välttämään arjen karikot”, lupaa Fitness (7–8/2006), ja KuntoPlus (16/2006) antaa yhdeksän temppua, kuinka karkottaa makeanhimo. Hyvä Terveys (lokakuu/2006) puolestaan neuvoo, kuinka lukija ei sorru ahmimaan ja syöminen saadaan pysymään hallinnassa. Lehdet neuvovat, kuinka painonhallitsija valmistaa pienempiä pahoja ja kuinka leipoa kevyempi joulu (Hyvä Terveys joulukuu/2006). Kun ruokavalio saadaan oikeanlaiseksi, laantuvat himot ja mässäily saadaan aisoihin eikä enää silloin tällöin syöty jäätelötötterö ole syntiä.
Kirjoittaja on suomen kielen pääaineopiskelija Oulun yliopistossa.