Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että varsinkin eritasoisten ammatillisten oppilaitosten organisaatiot muuttuvat, koulut ja opistot yhtyvät ja verkostoituvat. Samalla pyritään muuttamaan oppilaitoksen ulkoista kuvaa hakemalla markkinoinnissa huomiota herättäviä, logoa muistuttavia nimiä. Juoksevaan tekstiin logomainen nimi ei sellaisenaan läheskään aina sovi, vaan nimessä on syytä ottaa huomioon kielen normaalit kirjoitustavat ja lauserakenteet.
Myös lyhenteitä pidetään ”dynaamisina” ja niiden uskotaan antavan modernin kuvan myös lyhenteellä nimetystä oppilaitoksesta. Esimerkiksi Amiedu tulee sanoista ammatti-instituutti + education. Entinen Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus on nykytietojen mukaan rekisteröidyltä nimeltään JAKK. Sen eri toimipaikat ovat nimeltään JAKK Turku ja JAKK Vaasa. Jopa oppilaitoksen oma väki joutuu ongelman eteen, kun nimeä pitäisi käyttää suomenkielisessä lauseessa. Miten sitä taivutetaan? Onko JAKK luettava kirjain kirjaimelta ja taivutettava kuten kirjainlyhenteet muutenkin, esim. JAKK:n [J, A, K, K:n], vai onko sanottava tavu ”Jak” ja taivutettava ”Jakkin”, ikään kuin nimi olisi lyhennesana?
Nimen lukutapaan eivät vaikuta isot ja pienet alkukirjaimet eivätkä välilyönnit tai yhdysmerkit, mutta niissä on niin paljon kirjavuutta, että nimenkäyttäjien on vaikea valita kirjoitustapaa, jos ei aina ole tilaisuutta tarkistaa sitä. Esimerkki kirjavista rinnakkaisista kirjoitustavoista on Meri-Lappi Instituutti ~ Merilappi-instituutti ~ Meri-Lappi -instituutti ~ Meri-Lappi instituutti. Valitettavasti mikään näistä ei ole suositusten mukainen. Kirjoitusvaikeudet johtuvat siitä, ettei sanaa Meri-Lappi ole nimessä taivutettu genetiivissä, siis Meri-Lapin instituutti. Nimi Savon aikuisopisto on korrekti nimi alkukirjaimia myöten, mutta kun siihen liitetään eri toimipaikkojen nimet, alkavat ongelmat. Miten pitäisi taivuttaa esimerkiksi nimiä Savon aikuisopisto, Kuopio ja Savon aikuisopisto Varkaus sekä Savon aikuisopisto Pieksämäki?
Suomen kielen lautakunta käsitteli näitä nimityyppejä kokouksessaan 13.12.2004. Lautakunta suosittaa, että uusia nimiä suunniteltaessa olisi syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:
1. Oppilaitosten, yritysten ja muiden organisaatioiden nimien ensimmäisenä jäsenenä paikannimeä taivutetaan genetiivimuodossa, jos se ilmaisee organisaation sijaintia. Henkilön kunniaksi tai muistoksi nimetyn laitoksen nimessä henkilönnimi voi olla genetiivissä tai nominatiivissa. Esim. Oriveden opisto, Heinolan instituutti, Niilo Mäen instituutti, Soinisen koulu, Työtehoseuran Lönnrot-opisto, Alkio-opisto, Paasikivi-opisto.
2. Kun nimessä on enemmän kuin yksi sana, alkaa vain ensimmäinen sana isolla alkukirjaimella ja muut pienellä, jos ne eivät itsessään ole erisnimiä. Esim. Haagan instituutti, Lahden ammattikorkeakoulu, Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Turun kristillinen opisto, Kiljavan opisto, Siikaranta-opisto, Viittakiven opisto, Haapaveden opisto, Otavan opisto.
3. Nimissä noudatetaan yleisiä suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Jos nimen virallinen muoto on hankala lauseyhteydessä, on kirjoittajan lupa käyttää suomen kielessä luontevaa muotoa ja oikeinkirjoitustapaa. Esim. Savon aikuisopiston Kuopion osasto.
4. Ei ole suotavaa luoda virallisia oppilaitosten nimiä, jotka sisältävät vain kirjainlyhenteen (esim. JAKK). Nimeen tulisi liittää selventävä perusosa kuten nimessä UKK-instituutti. Selventävää perusosaa jää kaipaamaan myös nimityypissä Stadia, Helia, Laurea.
5. Selittävästä perusosasta olisi suotavaa käydä ilmi oppilaitoksen koulutustaso tai luonne. Käyttökelpoisia sanoja ovat esim. ammattioppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, ammattikorkeakoulu, opisto ja aikuisopisto.
|
Suomen kielen lautakunta Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä. Lautakunnan jäsenet: professori Harri Mantila, puheenjohtaja Lautakunnan sihteerinä toimii Taru Kolehmainen Kielitoimistosta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros ja Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen. |