Sairausloma on sopimusoikeudellinen käsite, jota käytetään työikäisten sairaus- tai tapaturmatilanteissa. Suomessa sairausloma on vuosiloman jälkeen yleisin syy työntekijöiden poissaoloihin (Elinkeinoelämän keskusliiton työaikakatsaus 2006). Sairauslomaa on lääketieteellisesti perusteltu pyrkimyksenä edistää toipumista, kun työnteon jatkaminen estää tai pitkittää sairauden paranemista. Työmarkkinajärjestöt ovat kirjanneet sairauslomaa koskevat säännöt työ- ja virkaehtosopimuksiin. Ansionmenetyksen korvauksen peruste on työkyvyttömyys. Tällöin sairaus heikentää työkykyä siinä määrin, ettei työntekijä selviydy keskeisistä työtehtävistään.

Erilaisia lomia

Suomen kielessä on useita loma-loppuisia yhdyssanoja, esim. vuosiloma, kesäloma, joululoma, lukuloma, (asevelvollisen) palvelusloma. Niihin verrattuna sairausloman osat sopivat huonosti toistensa kanssa yhteen. Ikään kuin sairausloma ei kuuluisi loma-loppuisten sanojen ryhmään; useimmathan haluavat viettää lomansa terveenä.

Loma ei tarkoita vain ansaittua vapautumista jostakin säännöllisestä tekemisestä tai velvollisuudesta, vaan se on alkanut merkitä nimenomaan rentoa vapaa-aikaa ja virkistäytymistä. Sairastaminen on yleensä muuta kuin rentoutumista tai virkistäytymistä. Tosin sairauslomalla on työtuomioistuimen päätösten mukaan luvallista mm. ulkoilla ja matkustella ulkomaillekin. Olennaista on, ettei toipilas vaaranna paranemistaan.

Katsaus sanahistoriaan

Jo Agricola käyttää germaanista alkuperää olevaa sairas-sanaa, jonka omaperäinen vastine on kipeä. Sana loma on alkuaan balttilainen lainasana, ja se esiintyy Jusleniuksen sanakirjassa (1745) merkityksessä ’rako; kalliorotko’. Gananderin sanakirjassa (1786) loman merkityksenä on ’tilaisuus, väliaika, tauko’.

Nykysuomen sanakirjassa (1951–61) lomalle annetaan vasta toisena merkityksenä ’työntekijälle työstä, oppilaalle oppilaitoksesta jne. annettu vapaa-aika’. Ensimmäiseksi merkitykseksi sanakirja antaa sekä paikkaan liittyvät merkitykset ’esineiden välinen tyhjä tila, väli, aukko, kolo, rako’ (Leikkasin heinän pensaiden lomista) että aikaan liittyvät merkitykset ’väliaika, tauko’ (Sateen lomassa paistoi aurinko).

Suomen kielen perussanakirjassa (1992) ja Kielitoimiston sanakirjassa (2004) loma-sanan merkitysten järjestys on vaihdettu ja ensimmäisenä on nykykielessä yleisin merkitys ’työntekijälle työstä, oppilaalle oppilaitoksesta jne. annettava vapaa-aika’.

Sairausloma ja sairasloma

Nykysuomen sanakirjassa on sekä yhdyssana sairasloma että sairausloma. Arkistomerkintöjen perusteella sairaslomaa on käytetty jo 1930-luvulla: ”asianomainen veturinkuljettaja on sairaslomalla” (Ilta-Sanomat 1938); ”Suomessa on [raskaus]loma tavallisen sairasloman tapainen – –” (Suomen Lääkäriliiton aikakauslehti 1933).

Kielenhuollon nykysuositusten kannalta on yllättävää, että Nykysuomen sanakirjassa ensisijaisena hakusanana on sairasloma ja sairausloma on hakusanana ilman selitettä. Tosin edelleenkin mm. Google-haun perusteella ”sairasloma” näyttää olevan selvästi suositumpi kuin sairausloma. Myös puheessa ”sairasloma” on tavallinen. ”Sairasloman” taustalla lienee ruotsin sjukledighet. Koska loma ei ole sairas, vaan loman perusteena on sairaus, on luontevampaa käyttää ilmausta sairausloma.

Suomen kielen perussanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjassa sairausloma saa selitteen ’sairauden vuoksi (terveydenhuollon työntekijän antaman todistuksen perusteella) myönnettävä loma’. Duodecimin Lääketieteen termit sanakirjassa (2007) sairausloma on selitetty ’työstä poissaoloksi sairauden vuoksi (terveydenhuollon työntekijän antaman todistuksen perusteella)’.

Sairauspoissaolo

Sairauspoissalo ’poissalo työstä, koulusta tms. sairauden takia’ on hakusanana Suomen kielen perussanakirjassa ja siihen perustuvassa Kielitoimiston sanakirjassa. Sairausloma ja sairauspoissaolo vaikuttavat toistensa synonyymeilta siten, että yleiskielessä sairausloma on selvästi yleisempi kuin sairauspoissaolo. Erityisesti työntekijäpuolen edustajat ja potilaat puhuvat sairauslomasta. Samoin lääkärit ja muu terveydenhuoltohenkilöstö käyttävät vakiintuneesti sairauslomaa ottaessaan lausunnoillaan kantaa potilaidensa työkyvyttömyyteen. Kelan lääkärintodistuslomaketta A kutsutaan yleisesti sairauslomatodistukseksi.

Virallisissa asiakirjoissa, kuten työehtosopimuksissa, ja työkyvyttömyyttä käsittelevissä teksteissä käytetään jonkin verran yleisemmin käsitettä sairauspoissaolo, esim. ”Sairaus- ja tapaturmapoissaolot teollisuudessa” (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton julkaisu, 2003), ”Sairauspoissaolot nousivat ennätykseen teollisuudessa” (Jarmo Aaltonen, Helsingin Sanomat 22.6.06), ”Osa-aikainen sairauspoissaolo ja työsopimus” (Seppo Koskinen, Edilex 8.12.06). Vähentääkseen tautofoniaa jotkut kirjoittajat käyttävät vaihtoehtoisesti ja miltei vuoron perään molempia sanoja, sairauslomaa ja sairauspoissaoloa.

Sairausloman mittoina sairausaika ja sairauspäivä

Sairausloma korvataan usein ilmauksella sairausaika tai sairauspäivä, kun huomio kohdistuu ansiotyöstä poissaolon kestoon. Sairausajan palkanmaksu on työlainsäädännön ja työehtosopimusten yleinen käsite. Sanaa sairauspäivä käytti mm. Työterveyslaitoksen ensimmäinen johtaja Leo Noro jo 1940-luvulla, ja nykyisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ilmoittaa sairausperusteisten työstä poissaolojen keston sairauspäivinä.

Lainlaatija näyttää suosineen abstrakteja termejä, kuten työkyvytön ja työkyvyttömyys. Vain muutamasta lakitekstistä sairausloma tai sairauspoissaolo löytyy kertamainintana, lain valmistelupapereista sentään useammin. Kumpikaan sana ei sisälly esimerkiksi vuoden 1970 eikä vuoden 2001 työsopimuslakiin. Nyttemmin ne ovat päässeet lakitekstiinkin, kun vuonna 2006 työsopimuslakiin lisättiin osasairauspäivärahaa koskeva pykälä.

Erilaisia vapaita

Kela korvaa ansionmenetystä myös äitiysvapaan, isyysvapaan tai vanhempainvapaan ajalta. Kyseiset vapaa-loppuiset ilmaukset löytyvät lakiteksteistä, mutta yleiskielessä ja etenkin puheessa on niiden sijasta usein loma-loppuisia ilmauksia: äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma.

Edellisiin rinnastuu ilmaus sairausvapaa, josta on Google-haussa muutama yksittäinen osuma. Tämän sanan taustalla voinee nähdä myös ruotsin sjukledig(het)-sanan vaikutusta.

Johtava työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimo ehdottaa ilmausta työkyvyttömyysvapaa sairausloman sijaan Talouselämä-lehdessä (16/2008, Mikko Laitilan artikkelissa ”Häpeä sattuu kuin tauti”). Kuten Martimo toteaa, työkyvyttömyysvapaa kuvaa hyvin todellisuutta, sillä työstä voi jäädä pois vasta, kun ei kykene työhön. Ehdotus tuskin tulee laajaan käyttöön mm. jo pituutensa vuoksi.

Jotkut kielenkäyttäjät luultavasti vierastavat vapaa-loppuisia yhdyssanoja, sillä ne muistuttavat aiemmin svetisismeiksi katsottuja yhdysadjektiiveja, esim. ”verovapaa (etuus)”, mieluummin veroton (etuus), ”tullivapaa (tuote)”, mieluummin tulliton (tuote).

Sairauslomasta sairauspoissaolo?

Sairausloma on vakiintunut yleiskieleen. Siitä huolimatta tulisi harkita, voisiko ainakin yleisölle suunnatuissa esityksissä korvata sairausloman esimerkiksi sairauspoissaololla, sillä sairastaminen ei ole lomaa. Saattaapa sanan sairausloma loppuosa madaltaa lievissä sairausoireissa työstä poisjäämisen kynnystä. Toisaalta työ ei saa olla terveyttä tärkeämpi.


Kirjoittajat työskentelevät Kelassa. Lauri Virta on tutkijalääkäri ja Kaino Laaksonen vastaava kielenhuoltaja.