Kotimaisten kielten keskuksen yleiskielen seurantatalkoissa kerätään kielenkäyttäjien havaintoja piirteistä, jotka havainnoijan mielestä eivät sovi yleiskieleen tai ovat muuten kummastuttavia. Talkoot aloitettiin maaliskuussa 2016, ja tämän jutun julkaisuhetkellä kielihavaintoja on kertynyt runsaat 2 200. Talkoisiin lähetetyt havainnot on luokiteltu ja tallennettu tietokantaan.
Kiinnostuin talkoohavainnoista ollessani korkeakouluharjoittelussa Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastossa kesällä 2017. Yhtenä tehtävänäni oli talkookommenttien haku- ja asiasanoittaminen. Havaintojen itsensä lisäksi kiinnostuin tavasta, jolla ihmiset puhuivat niistä: ne tuntuivat herättävän suuria tunteita.
Selvitin pro gradu -työssäni, mitkä olivat vuoden 2017 loppuun mennessä seurantatalkoiden eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ja millaista tunnepitoista eli affektista kommentointia niihin liittyy. Aineistoni koostuu 1 816 havaintokommentista, joista affektisia on 896. Tunnepitoisten havaintojen osuus on siis suuri, lähes puolet kaikista havainnoista.
Havaintokommentin affektisuus näkyy ennen kaikkea sanaston tasolla: kielenpiirrettä kuvattiin ärsyttäväksi tai sen sanottiin särähtävän korvaan. Havaintoon liittyviä tunteenilmaisuja tehostettiin myös typografisilla keinoilla, kuten isolla alkukirjaimella, kolmella pisteellä ja hymiöillä.
Eniten kommentteja ovat kirvoittaneet seuraavat:
- yksikön ja monikon käyttö (yhteensä 86 kommenttia):
Seitsemän miestä pelastuivat (→ pelastui)
Länsimetroon Suomen pisimmät liukuportaat – tältä ne näyttää (→ näyttävät)
- infinitiivimuodon valinta (38 kommenttia), esim. pystyy tehdä, alkaa tehdä vai pystyy tekemään, alkaa tekemään:
Kun vielä poltin tupakkaa, pystyin ulkona pistäytyessäni vartioida (→ vartioimaan), ettei kukaan vie kamojani.
- omistusliitteen puuttuminen tai sen liiallinen käyttö (18 kommenttia):
Hänen uusi auto (→ hänen uusi autonsa) olikin punainen.
Ensimmäisenä Iso-Britannia, heti heidän perään (→ heidän peräänsä) yhden pisteen erolla Ukraina.
Vanhempi ei saisi olla niin välinpitämätön lastaansa (kaksi omistusliitettä, -an + -nsa → lastansa) kohtaan.
- omistusliite on myös saatettu liittää väärään sanaan:
Tällä hetkellä hänen paidoista kokoamia teoksiaan on esillä Ateneumissa (→ hänen paidoista kokoamiaan teoksia).
- juurikin (niin) -ilmaus (22 kommenttia)
Tämä on juurikin, mitä halusin sanoa.
- lähiaikoina-ilmaus (18 kommenttia)
Vielä lähiaikoina (→ viime aikoina) uskottiin tonttuihin.
- ketä-pronominin käyttö (17 kommenttia)
Ketä (→ kuka) teki sen?
Urheilijat, ketä on (→ jotka ovat) leirillä, on valittu maajoukkueeseen.
- sijamuotojen käyttöön liittyvät muutokset (15 kommenttia):
Olin Kaisan kanssa viikonloppuna mustikkametsällä (→ mustikkametsässä).
Säälin ihmisiä, jotka joutuvat yöpymään hotellilla (→ hotellissa).
- ilmaustyyppi koska x (12 kommenttia):
Mun pitää lähteä kotiin, koska mummo.
Suhteellisesti eniten affektisia kommentteja liittyy alkaa tekemään -muodon ja juurikin-ilmauksen käyttöön: yli 80 prosenttia näihin kielenpiirteisiin liittyvistä kommenteista on affektisia. Seuraavaksi eniten on tunnepitoisesti kommentoitu omistusliitteen puuttumista sekä ilmauksia lähiaikoina ja koska x.
Tässä kirjoituksessa esittelen monikon ja yksikön käyttöön, infinitiivimuodon valintaan ja omistusliitteen käyttöön (erityisesti huolissaan-tyyppiin) liittyviä talkoohavaintoja ja näiden kielenilmiöiden taustaa. Yksittäisistä kielenpiirteistä tarkastelen juurikin- ja lähiaikoina-ilmauksia sekä 2010-luvulla yleistynyttä verbitöntä koska x -rakennetta.
Yksikön ja monikon rajankäyntiä
Paljon havaintoja (58) on kertynyt monikkomuodon käytöstä tilanteissa, joihin odotuksenmukaisesti kuuluisi yksikkö, kuten seuraavassa lehden pääkirjoituksen otsikossa:
Ammattikoulutuksella ovat (→ on) edessään isot muutokset ja rajut säästöt.
Moni on huomannut monikkomuotoa käytettävän yleiskielen vastaisesti lukusanojen ja määränilmausten kanssa seuraavaan tapaan:
Kaksi junaa törmäsivät (→ törmäsi) Italiassa aamupäivällä.
Joukko ihmisiä osoittivat (→ osoitti) mieltään.
Oma lukunsa ovat passiivirakenteet, joissa monikollinen objekti saattaa hahmottua virheellisesti subjektiksi, jolloin myös verbiä taivutetaan monikossa. Seuraavissa esimerkeissä tarjoukset ja voittajat ovat kuitenkin kohdetta tarkoittavia objekteja, ja verbi taipuu yleiskielen mukaan passiivimuodossa.
Tarjoukset ovat (→ on) avattu.
Voittajat ovat (→ on) valittu.
Aina kielikorva ei kerro, tulisiko käyttää monikkoa vai yksikköä. Eräässä kommentissa on kiinnitetty huomiota uutiskielessä käytettyyn muotoon Jokerit pelaavat. Kävisikö myös Jokerit pelaa? – Tässä tapauksessa verbi voikin olla joko monikossa tai yksikössä. Vaikka subjekti Jokerit on monikkomuotoinen, se viittaa yksikölliseen kokonaisuuteen, joukkueeseen. Kyse on painotuserosta: yksikkö korostaa joukkuetta kokonaisuutena ja sanan nimimäisyyttä, monikko taas joukkueen yksittäisiä jäseniä.
Myös yksikkömuotoisen substantiivin käyttäminen odotuksenmukaisemman monikon sijaan on kirvoittanut havaintoja (27 havaintoa, joista 10 affektisia). Yksittäinen eniten kommentteja kerännyt sana on markkina: markkina rauhoittui (pro markkinat rauhoittuivat). Osa kommentoijista pitää sanan yksikkömuotoista käyttöä liike-elämän slangina, osa taas epäilee sen olevan peräisin englannin kielestä. Eräs kommentoija on kuullut muotoa käytettävän tv-uutisissa seuraavaan tapaan:
Millä tässä markkinassa, äärimmäisen kilpaillussa markkinassa, pystyttäisiin erottumaan.
Pitäisikö käyttää monikkoa näillä markkinoilla ja kilpailluilla markkinoilla? Vaikka markkina-sanan yksiköllinen käyttö edelleen sotii monen kielitajua vastaan, se on yleiskieleenkin sopiva. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkityksen ’markkina-alue’, ja ilmauksen käyttöalaksi on merkitty talouden kieli. Yksiköllisen markkina-sanan merkitys onkin osittain eriytynyt monikollisesta markkinat-muodosta, joka on monimerkityksisempi ja käyttöalaltaan laajempi.
Joko pystyy tehdä?
Infinitiivimuodon valintaan liittyvät kysymykset saivat talkoolaisten kynät sauhuamaan: pystyä tehdä -rakenteeseen ja alkaa tekemään -muotoon liittyviä kommentteja lähetettiin yhteensä 38. Kommentoijat ovat havainneet pystyä tehdä -rakennetta käytettävän esimerkiksi seuraavanlaisissa yhteyksissä:
Pystyksä tulla (→ tulemaan) meille illalla?
En pysty nyt kertoa (→ kertomaan) asiasta enempää.
Pystyä tehdä -rakennetta kuvaillaan muun muassa ”oudoksi infinitiivin käytöksi”, joka ”kuulostaa kamalalta”.
Moni on huomannut rakenteita käytettävän niin median kielessä kuin arkipuheessa, ja usein ne yhdistetään erityisesti nuorten kielenkäyttöön.
Ai juu, sitten on vielä tämä pystyä tehdä, jonka suhteen olen vinkaisten alistunut jo kauan sitten. Kaikki nuoret sanovat niin. Ilmeisesti sukupolvikysymys.
Yleiskielen suosituksen mukainen on edelleen kuitenkin vain pystyä tekemään -rakenne (ks. Kielikello 1/2019).
Moni on myös huomannut yhtäläisyyden pystyä tehdä -rakenteen ja alkaa tekemään -muodon välillä – ne ovat ikään kuin toistensa käänteisiä versioita. Molemmissa on kyse infinitiivimuodon valinnasta: Pystyä tehdä -rakenteessa käytetään lyhyttä tehdä-infinitiiviä yleiskielisen tekemään-infinitiivin sijaan. Alkaa tekemään -muodossa taas on pitkä tekemään-infinitiivi lyhyen tehdä-infinitiivin sijaan. Alkaa tekemään -rakennetta pidettiin pitkään yleiskieleen sopimattomana, mutta vuonna 2014 suomen kielen lautakunta väljensi suositusta, joten sekä alkaa tehdä- että alkaa tekemään -muoto sopivat nyt myös yleiskieleen.
Moni alkaa tekemään -muotoa kommentoineista on kuitenkin sitä mieltä, että suositusta ei olisi pitänyt väljentää.
Monikäyttöinen huolissaan-tyyppi
Aineistossa on yhteensä 25 havaintokommenttia, jotka liittyvät jollakin tapaa omistusliitteen käyttöön: joko niiden puuttumiseen tai liialliseen käyttöön. Omistusliitteen poisjättäminen on puhekielessä tyypillistä, mutta kommentoijien mukaan se uupuu yhä useammin myös yleiskieliseksi tarkoitetuista teksteistä.
Joskus taas omistusliitteitä on liikaa, esimerkiksi
sai tämän kautensa ensimmäisen voittonsa (→ sai tämän kauden ensimmäisen voittonsa)
tai omistusliite liitetään väärään sanaan, esimerkiksi
hänen rakentama talonsa (→ hänen rakentamansa talo).
Moni talkookommentin lähettänyt on kiinnittänyt huomiota ns. huolissaan-tyypin yleistymiseen – sitä on aineistossani kommentoitu peräti 23 kertaa. Tähän tapaa tai olotilaa tarkoittavaan ilmaustyyppiin on kivettynyt 3. persoonan omistusliite, jota käytetään myös 1. tai 2. persoonassa: olette huolissaan (pro huolissanne). Samaa kivettynyttä muotoa oli havaittu käytettävän esimerkiksi seuraavissa: olen polvillaan, pahoillaan, päissään; käännyin selälleen; voisitteko kääntyä kyljelleen.
Näihin muotoihin kivettynyt 3. persoona on varsinkin puhekielelle ominainen piirre; yleiskielessä muodot taipuvat yleensä tekijän tai kokijan persoonan mukaan: olen pahoillani, makaat selälläsi jne.
Huolissaan-tyypin käyttö on kommentoijille tuttua niin poliitikkojen puheista (esim. ”Kyllä meidän pitää olla huolissaan Euroopan pakolaistulvasta”) kuin vaikkapa laulujen sanoituksista. Esimerkiksi Sanni laulaa kappaleessaan 2080-luvulla: ”Sun flanellii haluun lainata, pikkupäissään (pro pikkupäissäni) kesäiltana.” On kuitenkin hyvä huomata, että laulujen sanoitukset kuuluvat kaunokirjallisuuden alaan, ja siksi myös ilmaisutapa on luonnollisesti vapaamuotoisempi kuin asiateksteissä.
Yhtenä syynä omistusliitteiden poisjättämiseen lienee sosiaalinen media, jossa viestiminen on tyyliltään rentoa, mutta vaatii käyttäjältään nopeutta ja tehokkuutta. Arkityylisissä keskusteluissa omistusliitteet jäävät usein pois, sillä kätevintä on käyttää samaa, mukautumatonta muotoa kaikkialla.
Ärsyttävä juurikin
Sana juurikin on pitkään pitänyt kärkisijaa ärsyttävimpien muoti-ilmausten listauksissa – ei siis ihme, että sitä on kommentoitu myös seurantatalkoissa.
Juurikin-sanaan liittyy aineistossani 22 kommenttia, joista 18 on luokiteltu affektisiksi. Lisäksi ilmauksesta juurikin niin / juurikin näin on muutama havainto. Useiden kommenttien mukaan -kin-partikkelia pidetään turhana ja merkityksettömänä, eikä sen koeta tuovan sanalle lisäarvoa.
Jostain syystä nykyään yleistyy juurikin tai juurikin näin -ilmaisu, jossa -kin on aivan turha ja repii korvaa.
Juurikin-ilmausta käytetään arkisissa tai leikillisissä yhteyksissä (esim. ”asia on juurikin näin”), eikä se yleisyydestään huolimatta ole yleiskielinen. Vaikka sanan käyttö tuntuu monista lisääntyneen juuri viime aikoina, kyseessä ei ole uusi kielenkäytön ilmiö. Esimerkiksi Marjatta Palander on kirjoittanut Kielikellossa juurikin-muodon yleisyydestä jo vuonna 2011, jolloin hän totesi sitä käytettävän internetin keskustelupalstoilla erityisesti edellistä puheenvuoroa kannattavissa, painokkaissa juurikin niin, juurikin näin -vastauksissa.
Lähiaikoina vai viime aikoina?
Lähiaikoina-ilmauksesta on lähetetty talkoisiin 18 kommenttia, joista puolet on affektisia. Moni on kiinnittänyt huomiota siihen, että ilmausta käytetään entistä useammin totutusta poikkeavassa merkityksessä eli viittaamassa menneisyyteen, esimerkiksi seuraavaan tapaan:
Lähiaikoina on satanut paljon lunta (→ viime aikoina).
Kyseessä oli kolmas vierailu Puolaan lähikuukausien aikana (→ viime kuukausien).
Monen kielitajun ja koulussa oppiman normin mukaan tällaisiin yhteyksiin sopisi paremmin sana viime, esim. viime aikoina:
Olen ihmetellyt ilmausta lähiaikoina, koska miellän sen liittyvän tulevaan aikaan. Sitä käytetään kuitenkin nykyään paljon menneeseen viittaavana mm. arkipuheessa ja lehdissä, itse käyttäisin niissä tilanteissa viime aikoina -ilmaisua. Jälkimmäistä ei kuitenkaan paljon enää käytetä?
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan lähiaika merkitys on ’tulevaisuudessa lähellä oleva aika’. Lähimenneisyydestä puhuttaessa suositeltavampia muotoja ovat äskettäin tai viime aikoina.
Yleiskielen seurantatalkoisiin on lähetetty runsaasti esimerkkejä muistakin sanoista ja rakenteista, joiden merkitys on vuosien saatossa muuttunut tai laajentunut. Tällaisia ovat esimerkiksi verbit kustantaa (’maksaa’) ja lähteä liikenteeseen (’lähteä liikkeelle’) sekä tippua (’pudota’).
Kätevä koska x
Viime vuosina yleistynyt verbitön koska x -rakenne koostuu koska-sanasta ja sitä seuraavasta substantiivi-ilmauksesta, esimerkiksi
On vaikeaa, koska Brexit.
Suomen talvi masentaa, koska pimeys.
Rakennetta alettiin käyttää epävirallisissa yhteyksissä 2010-luvun alkupuoliskolla, aluksi ironisena tyylikeinona. Vaikka ironinen sävy on sittemmin vähentynyt, rakenne tuntuu edelleen esiintyvän tunteikkaissa ja leikillisissä yhteyksissä.
Affektisesti kommentoineiden mielestä koska x -rakenne on ”ärsyttävä” sekä ”outo ja vieras suomenkielisessä kontekstissa”. Eräs kommentoija pohtii, onko koska x aikansa kuva: ”taloudellista kielenkäyttöä vähin merkein”.
Kiinnostavaa on, ettei yhdessäkään talkookommentissa nosteta esille rakenteen yleiskielen vastaisuutta. Monet hahmottanevatkin, että rakenne on lainattu englannin kielestä ja että se on tyyliltään humoristinen ja leikillinen.
Yleiskieltä vai arkista kielenkäyttöä?
Tarkastelemilleni kielenpiirteille yhteistä on se, että ne ovat osa laajempia kielenilmiöitä. Esimerkiksi pystyä tehdä ja alkaa tekemään -muodot liittyvät infinitiivimuodon valintaan ja lähiaikoina-sanan käyttö liittyy merkityksen laajenemiseen.
Toinen kielenpiirteitä yhdistävä tekijä on, että ne liikkuvat yleiskielen ja arkisemman kielenkäytön rajamailla. Aiemmin lähinnä puhekielisiä sanoja ja rakenteita on alettu käyttää laajemmin myös asiateksteissä.
Moni kommentoija tuntuu olevan huolissaan siitä, hyväksytäänkö jokin nopeasti yleistynyt rakenne osaksi yleiskieltä. Norminmuutoksia ei kuitenkaan tehdä hätiköiden: esimerkiksi alkaa tekemään -muoto oli käytössä vuosikymmenten ajan alkaa tehdä -muodon rinnalla, ennen kuin se hyväksyttiin yleiskieleen.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten tarkastelemieni kielenpiirteiden käy tulevaisuudessa. Tuleeko esimerkiksi pystyä tehdä -rakenteesta tai huolissaan-tyypistä joskus yleiskieleen sopivia? Entä jääkö leikkimielinen koska x pysyvään käyttöön vai onko se muutamassa vuodessa ohi menevä muotivillitys?
Tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi kielenilmiöitä tulisi myös tutkia perusteellisemmin: tulisi selvittää, millaisissa eri konteksteissa ja sosiaalisissa tilanteissa niitä käytetään, onko niiden käytössä alueellisia eroja ja käytetäänkö niitä kirjoitetussa tai puhutussa kielessä vai molemmissa. Tällaiset tarkemmat selvitykset auttaisivat ehkä ennustamaan myös kielenpiirteiden tulevaisuutta.
Olipa piirteiden status tulevaisuudessa mikä tahansa, ne palvelevat jo nyt kielenkäyttäjiä siellä, minne yleiskielen normit eivät aina ulotu – arjessa.
Osallistu yleiskielen seurantatalkoisiin(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Kirjoitus perustuu kirjoittajan pro gradu -työhön Markkina rauhoittui, koska mummo. Eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ja niiden affektisuus Kotuksen yleiskielen seurantatalkoissa. Turun yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos 2018. Luettavissa Turun yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Lue lisää
Korhonen, Riitta 2016: Pohdintaa ja paheksuntaa – yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja. – Kielikello 2/2016.
Korhonen, Riitta 2019: Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa. – Kielikello 1/2019.
Palander, Marjatta 2011: Juurikin niin. – Kielikello 2/2011.
Polso, Anna-Rosa 2017: Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 13. https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/yleiskielen_seuranta/yleiskielen_seuranta_talkoohavaintoja_13(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).