Lehdet
Saarten nimien taivutus: Kaunissaaressa ja Caprilla
Sari Maamies
Paikannimiä käytetään mm. silloin, kun kerrotaan, missä ollaan, mistä tullaan tai minne mennään. Silloin nimet …
Paikannimet
Kaunotar elää, laamannitar on kuollut
Katriina Kyrölä
Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹
Taivutus ja johtaminen
Kaupparekisterinumero
Kaupparekisterinumeron lyhenne on krnro (ruotsiksi handelsregisternummer, HRnr).
Artikkeli
Kaupparekisterinumero, krnro
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvonnasta on kyselty sopivaa lyhennettä kaupparekisterinumerolle. Päätettiin suosittaa lyhennettä krnro, vrt. dnro ’diaarinumero’.
Kysyttyä
Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa
Petri Lauerma
Aleksis Kiveä on perinteisesti pidetty etenkin maaseudun kuvaajana ja itsekin maalaisena, olihan hän Nurmijärvellä syntynyt. Suuren osan elämästään Kivi vietti kuitenkin Helsingissä, jonka puhekieli ja silloinen enemmistökieli ruotsi tulivat hänelle tutuiksi, jälkimmäinen jo koulukielenä.
Yleiskieli ja puhekieli
Kaupunkinimistöä monelta kulmalta
Sami Suviranta
Paikannimiä tarvitaan paikkojen yksilöimiseen ihmisten kohdatessa. Kaupungeissa näitä kohtaamisia ja nimenkäyttötilanteita on paljon, joten nimistöntutkimuksella …
Julkaisuja
Kaupunkisuunnittelua nimistön keinoin
Riitta Eronen
Keväällä 2001 Helsingin uuden Munkkisaaren asuinalueen suunnittelu viivästyi, kun erimielisyyksiä herättäneet nimiehdotukset lykkäsivät koko kaavan …
Kieli ja työelämä
Kauramaito ja kaurajuoma
Riitta Hyvärinen
Kysymys Saako toimittaja käyttää jutussa sanaa kauramaito vai pitääkö kirjoittaa kaurajuoma? Vastaus Yleiskielisissä teksteissä, kuten …
Sananvalinta
Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?
Henni Pajunen
Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Kehottaa vai kehoittaa
vuosisatainen pulma
Taru Kolehmainen
Lähes jokainen joutuu joskus tarkistamaan, miten kirjoitetaan sellaiset sanat kuin kehottaa tai hiekoittaa, vaikka verbityyppiä koskevat oikeinkirjoitusohjeet ovat olleet varsin ”vakaantuneita” jo puoli vuosisataa. Vakaantumista edelsivät kiihkeätkin mielipiteet ja radikaalit kokeilut.
Kielenhuollon historia ja periaatteet