Lehdet
Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo
Kirsti Aapala
Kuluneen vuoden aikana sanomalehtien vihki-ilmoituksissa on yleistynyt tapa mainita vihittyjen lisäksi myös kaaso ja best …
Artikkeli
Kaavanimien oikeinkirjoituksesta
Aino Sinisalo
Kaavanimet ovat asemakaavoitetun alueen nimiä. Ne kirjoitetaan samojen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan kuin muut paikannimet. Kaavanimistön kirjoitusasuissa vallitsee valitettavan suuri kirjavuus, jopa yhden kaupungin nimistössä, saati sitten eri kaupunkien nimien kesken. Syynä lienee osaksi se, että ensimmäisiä nimiä annettaessa eivät oikeinkirjoitusperiaatteet ole olleet vielä täysin vakiintuneet eivätkä näin ollen nimenantajien tiedossa. Kun kaupunki on kasvanut ja uusille asuma-alueille on ollut luotava uutta nimistöä, näitä annettuja nimiä on kirjoitettu vallitsevien sääntöjen mukaan, mutta vanhojen nimien kirjoitusasuja ei ole voitu samalla korjata, koska nimet ovat kaavan osa ja nimien korjaukset merkitsisivät kaavan muutosta. Vasta kun asemakaavaa on muusta syystä muutettu, on vanhoja nimistön oikeinkirjoitusvirheitä pyritty samalla korjaamaan.
Artikkeli
Kaavanimien suunnittelu
Eeva Maria Närhi
Kaksikielisten alueiden suomalaista kaavanimistöä suunniteltaessa suositetaan suomen kielen lautakunnan päätöksen mukaan vastedeskin käytettäväksi seuraavia pääperiaatteita: …
Suomen kielen lautakunta
Kaavanimistön suunnittelu
Eeva Maria Närhi
Nimistönhuollon puutteellisuus tuntuu nykyisin pahiten kaavanimistössä. Elämme suunnittelun aikakautta, mutta nimistönsuunnittelua tuskin tunnetaan tai tunnustetaan samalla tavalla osaksi rakennetun ympäristömme luomista kuin esim. asutusalueiden, liikenneväylien ym. suunnittelu. Nimet ovat kuitenkin olennainen osa asemakaavaa, välttämättömiä jokapäiväisessä elämässämme. Annetut kaavanimet hahmottavat ja luovat elinympäristöämme yhtä lailla kuin vuosisatojen kuluessa syntyneet perinteiset paikannimemme.
Artikkeli
Kadunnimet ja identiteetti
Marja Viljamaa-Laakso
Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Nimien avulla määritellään paikat ja opastetaan perille, mutta samalla ne myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Marja Viljamaa-Laakso toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa nimistönsuunnittelijana. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kansainvälisessä fennougristikongressissa Jyväskylässä viime elokuussa.
Tunteet ja asenteet
Kahden persoonan loukussa
Sinä ja lapset syötte puuroa – vai syövät?
Riitta Korhonen
Kun lauseessa on kaksi eri persoonia edustavaa subjektia, ei predikaattiverbin muodon valinta ole välttämättä helppoa. Eipä sille aina ole edes mahdollista esittää selvää sääntöäkään.
Verbit
Kahvee, kahve, filee ja psyyke. Sekaantuvia taivutustyyppejä
Klaus Laalo
Eräiden e-loppuisten sanojen taivutuksessa esiintyy epätavallista vaihtelua. Filosofian tohtori Klaus Laalo käsittelee tässä kirjoituksessa yleiskielen kahvisanan vaihtelua murteissa sekä sanojen filee ja psyyke taivutusta.
Artikkeli
Kaiken takana tietotekniikan standardit
Klaas Ruppel
Suomessa on pitkään noudatettu tietotekniikassa standardia 8859-1 (Latin 1), joka on laajasti käytössä Länsi_Euroopassa. Standardiin …
Keskustelua
Kaikenlaista nostamista
Minna Salonen
Suomen murteiden sana-arkisto on aarreaitta, jonka miljoonat tiedot murresanojen merkityksistä ja käytöstä kertovat osin jo kadonneesta maailmasta. Nykykielessä aivan tavallisilla sanoilla on voinut olla murteissa monenlaista kansan elämää, tapoja ja uskomuksia kuvastavaa käyttöä.
Murteet ja slangi
Kaikilla oikeus lukuelämykseen
Inkaliisa Vihonen
Sanaa selkokieli käytetään erikoistuneessa merkityksessä kuvaamaan kielimuotoa, joka on muodoltaan ja sisällöltään yleiskieltä yksinkertaisempaa. Se …
Julkaisuja