Lehdet
Euro ja sentti suomeksi
Aino Piehl
Euro otetaan Suomessa ja muissa EMU-maissa käyttöön vuoden 2002 alusta. (Yhä useampi joutuu viimeistään nyt …
Kysyttyä
Euroalueen eurooppayhtiöt
Aino Piehl
Uusi rahayksikkömme euro näyttää tuovan mukanaan muitakin ongelmia kuin lyhentämisen. Tarkoittaako euro yhdyssanan alussa enää …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Eurolatinaa Meritalandiassa
Maarit Kaimio
”Kansainvälistymme, siksi myös nimemme on oltava kansainvälinen!” Näin perustellaan viime vuosien muodin synnyttämiä mukalatinaisia nimiluomuksia. Katujen varsia koristavat erilaiset iat, itat ja umit, jotka tuskin enää erottuvat toisistaan, saati että ne kertoisivat, mitä kyseinen firma tai oppilaitos tekee. Kuinka ”kansainvälisiä” nämä nimet loppujen lopuksi ovat? Mitä ne kertovat sille, jolle latina ja kreikka ovat tuttuja kieliä?
Artikkeli
Euromaksualue eli SEPA
Aino Piehl
Suunnitelmissa on, että lähivuosina Euroopassa voidaan lähettää maksuja maasta toiseen samalla tavalla ja samalla hinnalla …
Kysyttyä
Euron tunnus numeron jäljessä
Aino Piehl
Euron tunnus € merkitään suomen kielessä numeron jälkeen, kuten markan lyhenne mk ja muutkin mittayksikön …
Kysyttyä
Euroopan kielivuoden päättyessä
Sari Maamies
Kulunut vuosi 2001 on ollut Euroopan unionin ja neuvoston julistama Euroopan kielten vuosi. Tavoitteena on …
Artikkeli
Euroopan liitto vai Euroopan unioni
Maastrichtin sopimuksen perusteella Eurooppaan muodostuvan EY-maiden entistä tiiviimmän yhteenliittymän nimi on englanniksi European union ja …
Suomen kielen lautakunta
Euroopan parlamentin ryhmien nimet ja lyhenteet
Aino Piehl
Euroopan parlamentin ryhmien nimistä on käytössä sekä omakielisiä että kansainvälisiä lyhenteitä. Eri kielten käytännöt vaihtelevat, ja myös parlamentin asiakirjojen ja tiedotusmateriaalin käytännöt eroavat jossain määrin toisistaan.
Virka- ja lakikieli
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Helena Rautala
Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.
Artikkeli
Euroopan unionin sisällä on monta Euroopan yhteisöä
Helena Rautala, Kimmo Tuomaala
Kuka enää muistaa, että Suomessa pohdittiin aikoinaan ankarasti, liitytäänkö Euroopan unioniin vai Euroopan liittoon? Unioni eli helppo lainasana voitti lopulta suomalaisten oman termikiistan, mutta jäljellä on vielä kysymys siitä, mikä ero on sanoilla unioni ja yhteisö. Seuraavassa Kielikellon ”kirjeenvaihtajien” raportti suoraan Luxemburgista.
Hallinnon nimet