Lehdet
Äidinkieltä lähihoitajille
Kati Karvinen
Kuten kaikessa työelämässä, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotetaan tekstejä enemmän kuin koskaan ennen. Alan peruskoulutuksen saaneet lähihoitajatkin käyttävät entistä enemmän työaikaansa tekstitöiden tekemiseen. Tässä kerrotaan, minkälaiset kielenkäytön valmiudet lähihoitajakoulutus antaa.
Kielen opetus ja oppiminen
Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille
Riitta Eronen, Raija Lehtinen
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori Raija Lehtinen on Kielikellon lukijoille tuttu monista kielenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksistaan, joista osa on saanut innoituksensa opiskelijoiden teksteissä vastaan tulleista kielen ilmiöistä. Mitä kaikkea monialaisen tiedekunnan äidinkielenopetukseen sisältyy? Entä mitä äidinkielenopetukselle tapahtuu syksyn 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä? Raija Lehtinen vastaa Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Kieli ja työelämä
Äijyys ajan kuvastimessa
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vanha tuttu äijä-sana on valloittanut nykykielen. Eri-ikäisten aineistojen perusteella äijästä on erotettavissa kirjo miehekkäitä ominaisuuksia. …
Merkitys
Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa
Maila Vehmaskoski
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Muitakin rakkaita lähisukulaisia kutsutaan vaihtelevilla nimillä. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja fil. kand. Maila Vehmaskoski käsittelee tässä artikkelissa isovanhempien nimityksiä murteissa.
Murteet ja slangi
Äiti-lapsikimppu vai äiti–lapsi-kimppu?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Miten kirjoitetaan puutarha-alalla käytetty nimitys äiti-lapsikimppu? Siitä näkee jos jonkinlaisia kirjoitusasuja. Kimpussa on isompi …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Äitienpäivä ja isänpäivä
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Äitienpäivä lähestyy. Miksi sanotaan monikossa äitienpäivä, mutta isänpäivä onkin yksikkömuodossa? Vastaus Yksi syy voi …
Sanojen taustaa
Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
Taru Kolehmainen
”Äs” vai ”es”? Asiasta käytiin 1960-luvun alussa yksi kaikkien aikojen kiivaimmista kielikeskusteluista. Aiheesta järjestettiin jopa gallupkysely. Kirjainten l, m, n, r, s lukutapa vakiintui vähitellen, ja ”esteeteestä” päädyttiin ”ästeetehen”.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Älyllinen seikkailu kielioppiin
Vesa Jarva
Kieliopista esitetään koulussa usein sellaisia kommentteja kuin ”eikö tän suomen kielioppi ole ihan mahdottoman monimutkaista?” tai ”kyllähän mä osaan puhua, mutta en mä siitä kieliopista mitään ymmärrä”. Ne jätettiin omaan arvoonsa, kun koululaisille järjestettiin kielioppikilpailu, joka haastoi heidät älylliseen seikkailuun.
Artikkeli
Älä noin hassumaisia puhu!
Heikki Hurtta
Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.
Murteet ja slangi
Älä paru, älä kiru!
Riitta Eronen
Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …
Taivutus ja johtaminen