Siirry sisältöön

Lehdet

ekspatriaatti

Raija Moilanen

Nykyisin näkee käytettävän nimitystä ekspatriaatti kotimaansa ulkopuolella toimivasta työntekijästä, työharjoittelussa ulkomailla olevasta opiskelijasta ja ylipäänsä …

Kysyttyä

Ekspatti?

Riitta Eronen

Kysymys: Mikä on sanojen ekspatriaatti, ekspatriootti ja ekspatti suhde? Viimeksi mainittu sana on esiintynyt lehtijutussa, …

Kysyttyä

Ekspografia

Sari Maamies

Julkaisuista laaditaan bibliografia, filmeistä filmografia, levyistä diskografia. Saman mallin mukaan pidettiin mahdollisena nimitystä ekspografia, joka …

Kysyttyä

Elohiiri ja sen muut nimitykset

Maija Länsimäki

Lihaksissa, etenkin silmäluomessa tai muualla kasvoissa, esiintyy toisinaan tahattomia nykäyksiä tai värähtelyä. Lääketieteessä tästä ilmiöstä …

Artikkeli

Elsassin vai Alsacen viiniä?

Pirjo Mikkonen

Kysymys: Miksi tutun Elsass-nimen tilalla nykyään käytetään Alcacea? Tätä on viime aikoina kysytty melko usein …

Kysyttyä

ELY ja ELY-keskus

Sari Maamies

Kysymys: Miten lyhennettä ELY pitäisi käyttää? Voiko siihen liittää jälkiosaksi sanan keskus? Vastaus: Kielikellossa 4/2009 …

Kysyttyä

Eläintieteen termit puhuttivat jo 1800-luvulla

Kaarina Pitkänen

Syksyllä 2008 julkistettu ehdotus maailman nisäkkäiden suomalaisista nimistä on ehdotuksen laatineen nimistötoimikunnan toivomuksen mukaisesti herättänyt runsaasti keskustelua. Myös suomen kielen lautakunta esitti arvionsa ehdotuksesta Kielikellon edellisessä numerossa (4/2008), jossa julkaistiin myös nimistötoimikunnan vastine.

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Eläköitymisen ikä?

Heimo Tuominen

Kielikellossa 4/2012 kerrotte, että ensimmäiset tiedot eläköityä-verbistä kirjattiin Kielitoimiston sanakokoelmaan vuonna 1983, kun asiakkaat alkoivat …

Keskustelua

Eläköityä ja eläköidä

Arto Moisio

Kielikellossa 4/2012 mainittiin s. 17, että ei olisi olemassa verbiä eläköidä. Jospa sellainen kuitenkin olisi. …

Keskustelua

Eläköityä ja muita ongelmasanoja

Taru Kolehmainen

Taru Kolehmainen on ollut kielenhuollon näköalapaikalla neljäkymmentä vuotta. Hän tarkastelee tuona aikana tapahtunutta kielenhuollon muutosta yhdestä konkreettisesta näkökulmasta: miten eräät kielenhuollossa vuosikymmeniä kaihertaneet sanat ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi.

Kielenhuollon historia ja periaatteet