Lehdet
Verkko-osoitteen taivuttaminen
Sari Maamies, Raija Moilanen
Kysymys: Kun tekstin keskellä oleva www-osoite (www.kotus.fi) tai www-osoitteen muotoinen yrityksen nimi (Mökkiapu.com) vaatii taivuttamista, …
Kysyttyä
Verkkojulkaisun typografia – käytännön neuvoja
Raija Moilanen
Verkkojulkaiseminen eroaa monin tavoin perinteisistä julkaisutavoista. Myös verkkojulkaisun typografia on erilaista. Mikä verkkojulkaisemisessa on tärkeää …
Julkaisuja
Verkkolehti avautuu
Sari Maamies
Tervetuloa lukemaan ensimmäistä vain verkossa ilmestyvää Kielikelloa! Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti, …
Toimitukselta

Verkkosanasto ohjaa selkeään ilmaisuun
Tuuli Rehemaa
Myös Virossa kielenhuolto suuntaa paljon voimavaroja virkatekstien parantamiseen. Yksi keino on sähköinen sanasto, joka ohjaa käyttämään selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja.
Selkeä kieli ja selkokieli
Verkkotunnuslaki ja sen seuraukset
Mari Voipio
Suomen ensimmäinen verkkotunnuslaki tuli voimaan syyskuun alusta. Uuden lain myötä tarkistusvastuu siirtyi Viestintävirastolta verkkotunnuksen hakijalle. Mitä laki käytännössä muuttaa?
Kielipolitiikka
Verkossa
Riitta Eronen
Maatalouslehdessä mainostetaan verkkokurssia. Mistä on kyse? Ei kalaverkon kutomisesta eikä kalastustekniikoista, vaan siitä, että viljelijöitä …
Uudissanat
Verkosta poimittua
Sari Maamies
Joskus miettii, mitä kaikkea hyödyllistä ehkä voisikaan saada aikaan, jos ei olisi keksitty televisiota eikä …
Toimitukselta
Verovelvollinen
hankala asiakas vai iloinen veronmaksaja?
Reeta Tolonen
Verohallinnossa kielenhuoltajana työskentelevä Reeta Tolonen pohtii sitä, miten veronmaksajia tulisi nimittää.
Kieli ja työelämä
verryttely ja piirustus
Miksi kirjoitetaan verryttely mutta piirustus? Monet kirjoittajat jakaisivat r:t toisin: veryttely ja piirrustus. Sanassa verryttely …
Artikkeli
Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja
Marjatta Palander
Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.
Rakenteet