Lehdet
Uskonpuhdistus ja reformaatio
Aila Mielikäinen
Reformaatiosta eli Lutherin alulle panemasta kirkollisesta uudistuksesta on suomen kielessä käytetty 1800-luvulta saakka omaperäistä sanaa uskonpuhdistus. Viime aikoina on pyritty vahvistamaan reformaatio-sanan asemaa. Mikä on näiden sanojen suhde, ja millaista valoa kirjasuomen historia antaa uskonpuhdistuksen taustoihin?
Erikoisalojen sanat
Uskontunnustuksen kielestä
Jarmo Anttila, Taru Kolehmainen
Kommentoin Taru Kolehmaisen Kielikellossa 3/2002 (ks. Lue myös) ollutta kirjoitusta, jossa käsiteltiin sijamuodon vaihtumista suomenkielisessä …
Keskustelua
UT2020 – Uusi testamentti Elisalle ja muille nykysuomalaisille
Hanna Lappalainen
Syksyllä 2020 suomenkielisten raamatunkäännösten joukkoon ilmestyi uusi tulokas, UT2020. Kyseessä on ensimmäinen suoraan ja pelkästään mobiililaitteille tehty Uuden testamentin käännös. Käännöstyön tavoitteet olivat kunnianhimoiset: pyrkimyksenä oli välittää mahdollisimman tarkasti alkutekstin merkitykset ja sävyt sekä ilmaista ne ymmärrettävästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä. Miten näihin tavoitteisiin käytännössä pyrittiin, ja miten UT2020:n kielelliset ratkaisut poikkeavat edellisistä käännöksistä?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Uudella vai vanhalla telakalla?
Raisa Rintamäki
Kielitoimiston sanakirja määrittelee telakan paikaksi, jossa rakennetaan aluksia tai johon ne saatetaan kuiville esimerkiksi korjausta …
Uudissanat
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Minna Haapanen
Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?
Sanakirjat ja sanastot
Uudenlaista ”liudentumista”
Paavo Pulkkinen
Verbiä liudentua on vakiintuneesti käytetty fonetiikan terminä, joka tarkoittaa samaa kuin vierasperäiset sanat palataalistua, palatalisoitua …
Artikkeli
Uudet kunnat ja niiden nimet
Sirkka Paikkala
Vuoden 2010 alussa Suomen kuntien määrä väheni kuudella edellisvuotisesta, eli Suomessa on nyt 342 kuntaa. …
Paikannimet
Uudet virret – uusi kieli
Taru Kolehmainen
Suomen kirkkokansa saa tulevana adventtina virallisesti käteensä uuden virsikirjan, jonka lasketaan olevan kuudes varsinainen virsikirja. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia olivat virsikirjan kielellisen uudistamisen tavoitteet ja miten niiden toteuttamisessa onnistuttiin. Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen oli mukana virsikirjauudistuksen viime vaiheessa, virsikirjan toimituskunnassa, jonka tehtävänä oli virsikirjan ns. tekninen viimeistely ja painokuntoon saattaminen.
Artikkeli
uudis- vai uutis-
Anneli Räikkälä
Keittääkö suomalainen uudisasukas uudispuuroa vai uutisasukas uutispuuroa? Sanat uudis- ja uutis- yhdyssanan alku- eli määriteosana …
Artikkeli