Lehdet
Tarkkeet
Tarkkeeksi kutsutaan kirjaimeen liitettävää lisämerkkiä, joka vaikuttaa kyseisen kirjaimen ääntämiseen, painotukseen tai merkitykseen. Tällaisia ovat …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Tarkkuutta ammuskeluun
Erkki Lyytikäinen
Virikkeen tähän kirjoitukseen antoi termi ammuskelu ’ampuma-aseen silmitön käyttö summittaiseen surmaamiseen’, jonka viime aikojen murheelliset, …
Taivutus ja johtaminen
Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa
Paavo Pulkkinen
Suomen kieltä on tapana pitää omillaan toimeentulevana kielenä. Ulkomaiset suomen kielen opiskelijat – joita muuten on enemmän kuin äkkipäätään luulisikaan – tuntevat huomattavaksi vaikeudeksi sen, että sanasto on indoeurooppalaisten kielten kannalta enimmäkseen outoa, vasiten opeteltavaa. Tarkemmin asiaan syventyvä huomaa kyllä, että suomikin on aikojen kuluessa ominut tavattomasti aineksia vieraista kielistä. Niitä ei vain ole aina helppo erottaa omapohjaisista ilmauksista.
Artikkeli
Tartosta Riikaan ja Riiasta Tarttoon
Sari Maamies
Kahden kaupungin nimen taivutus kyselyttää usein. Tartto sijaitsee Virossa ja Riika Latviassa, ja läheisistä suhteistamme …
Kysyttyä
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Ulf Teleman, Margareta Westman
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Artikkeli
Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?
Pirkko Nuolijärvi, Liisa Tiittula
Monista kaunokirjallisista teoksista on useita suomennoksia. Esimerkiksi Emily Brontën Wuthering Heights (1847) on suomennettu viiteen kertaan ja Daniel Defoen teoksesta Robinson Crusoe (1719) on julkaistu peräti 35 erilaista suomenkielistä versiota. Jos teos on hyvin käännetty, tarvitaanko siitä useita käännöksiä?
Kääntäminen ja tulkkaus
Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?
Mikko Sandström
Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Tasasumman merkkinä ,–
Aino Piehl
Pilkkua ja yhdysmerkkiä on käytetty merkitsemään, että summa koostuu kokonaisista markoista ja pennien määrä on …
Kysyttyä
Tattarista romaaniksi
Raimo Jussila
Suomalaisten Suomeen tulo on hämärän peitossa. Tarkoin on sen sijaan tiedossa, milloin ensimmäiset mustalaiset ovat …
Artikkeli
Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa
Kaisa Häkkinen
Mikael Agricolan teoksista löytyy tietoa eri elämänaloista, myös lääketieteestä. Teksteissä esiintyy kansanomaisia tautien ja muiden vaivojen nimityksiä, ja niissä heijastuvat myös tuon ajan käsitykset tautien syistä.
Vanha kirjakieli