Lehdet
Sähköpostiosoitteet
Yleensä sähköpostiosoite ilmaistaan ilman sanaa sähköposti. Sitä voi kuitenkin käyttää, kuten myös lyhenteitä sähköp. tai …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Sähköä asiakassuhteisiin
Riitta Hyvärinen
Sähköposti on yleistynyt yhteydenottokanavana. Millaisia ovat sähköpostiviestit asiakasviestinnän näkökulmasta? Mitä kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon, kun asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse?
Artikkeli
Säilyykö synnyinmaa?
Riitta Eronen
Historian myllerryksessä katoavat kaupungit ja maat – tai ainakin niiden nimiä muutetaan poliittisten suhdanteiden muuttuessa. …
Artikkeli
Sällistä salonkiin, peijoonista pehtoriin
Lauri Hakulinen
Eivät vain omaperäisten sanojemme vaiheet luo näkymiä etäisiin aikoihin, myös lainasanat ovat monesti mielenkiintoisia viestintuojia. …
Artikkeli
Sävyt ja vivahteet. Sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa
Eija-Riitta Grönros
Suomen kielen perussanakirjassa kuten yleensä muissakin yleiskielen sanakirjoissa on joidenkin hakusanojen jäljessä sanan tyylilajia kuvaava …
Artikkeli
Säädökset syyniin
Vesa Heikkinen
Elämämme oikeudellistuu. Yhä uusia asioita tuodaan oikeudellisen sääntelyn piiriin ja yhä uusille ongelmille haetaan oikeudellisia ratkaisuja. Mutta ymmärrämmekö me säädöksiämme? Tätä selvitetään nyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kolmivuotisessa hankkeessa.
Virka- ja lakikieli
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Artikkeli
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
Säädöskielestä
Markku Tyynilä
Säädöskieli, se kieli jolla lait, asetukset ja muut säädökset kirjoitetaan, on tavallaan erikoiskieltä. Se poikkeaa kuitenkin monista muista erikoiskielistä siinä suhteessa, ettei sitä kirjoiteta vain alan asiantuntijoille vaan kaikelle kansalle. Valtion viranomaisten kielenkäytön parantamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (497/82) mukaan säädökset on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on vaikeuksitta ymmärrettävissä. Tästä syystä säädöskielen tulisi olla mahdollisimman lähellä yleiskieltä.
Artikkeli
Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?
Eeva Attila
Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut.
Virka- ja lakikieli
