Lehdet
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Eeva-Liisa Stenhammar
Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- …
Artikkeli
Ruotsinsuomalaisen termistön elämää suomessa
Pirkko Nuolijärvi
Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan, nykyisen Kielineuvoston, kielenhuoltaja Paula Ehrnebo puolusti huhtikuussa 2007 Tukholman yliopistossa väitöskirjatutkimustaan Heter Vägverket …
Julkaisuja
Ruotsit ruoalla
Erkki Sirkiä, Maila Vehmaskoski
Kysymys: Mitä tarkoittaa vanha sananparsi ”Ruotsit ruoalla, venäjät verolla”, joka on kuulemma tuttu varsinkin Itä-Suomessa, …
Kysyttyä
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Ulla Takala
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …
Murteet ja slangi
Ruumis – elävä?
Riitta Eronen, Rauni Lindfors
Kysymys: ”Montako ruumista?” kysytään dekkareissa, siis: ”Montako kuollutta?” Jo äänteellisesti sana ruumis tuo mieleen kuolemanläheiset …
Kysyttyä
Ruusu ei ole aina ruusu
Kirsti Aapala
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Sanojen taustaa
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Riitta Hyvärinen
Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Ruutaa poleijan kanssa
Pirkko Kuutti
Varhaisimmat suomenkieliset ruokaohjeet ovat Mikael Agricolan kirjoittamia. Hänen vuonna 1544 ilmestyneen Rukouskirjansa alussa on kalenteriosasto, …
Vanha kirjakieli
Ruuvi, rossi, krossi ja skruuvi. Lainasanat ja suomen muuttuva äännejärjestelmä
Klaus Laalo
Suomen kieli muokkaa omien sanojen mallin mukaisiksi vieraista kielistä lainaamiaan sanoja. Tämän muokkauksen syvyys on aikojen kuluessa muuttunut, sillä suomen äännerakennekin on muuttunut. Filosofian tohtori Klaus Laalo selvittelee kirjoituksessaan lainasanojen sopeutumista suomen äännejärjestelmään.
Artikkeli
Ryöpätään murteissakin
Minna Salonen
Sana ryöpätä on tuttu yleiskielestä ruoan valmistamiseen liittyvänä sanana, mutta murteissa se tunnetaan vain tietyllä, kohtalaisen suppealla alueella.
Murteet ja slangi
