Lehdet
Päiväys
Suomessa vakiintunut kansallinen käytäntö on ns. nouseva päiväys eli järjestys päivä, kuukausi, vuosi. Tätä päiväystapaa …
Artikkeli
Pätkäsuomea
Ritva-Liisa Harjumaa
Kommunikointia on monenlaista. Varmaan useimmilla meistä on kokemusta runsaasta ja rikkaasta kirjeenvaihdosta. Siis ystävien ja …
Keskustelua
Pääesikunta tiedottaa
Pirjo Viita-aho
Kielikellossa 1/1996 oli Jussi Kallion laaja kirjoitus julkishallinnon nimien oikeinkirjoituksesta. Suomen kielen lautakunta oli saanut …
Keskustelua
Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille
Terhi Ainiala
Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.
Murteet ja slangi
Pääkirjoitus
Tämä Kielikello ei tietenkään ole juorulehti – kuten nimi hieman ilkikurisesti saattaa erehdyttää uskomaan – …
Artikkeli
Pääkirjoitus
Matti Sadeniemi
Tämä Kielikellon numero ei anna täsmällisiä ohjeita siinä määrin kuin kaksi ensimmäistä. Pääteemana on puhe- …
Artikkeli
Päärata ja oikorata
Tiina Manni-Lindqvist
Kysymys: Kirjoitetaanko oikorata vai Oikorata? Vastaus: Suomen rataverkon olemassa olevien, rakenteilla olevien tai vasta suunniteltujen …
Kysyttyä
Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa
Marja Lehtinen
Suomen kielen erikoisuuksien joukossa mainitaan usein yksikön käyttö sellaisissa tapauksissa kuin Suomen ja Ruotsin pääministeri, Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa. Lehtiä lukiessa ja vaikkapa uutisia kunnellessa huomaa kuitenkin, että aivan yleisesti käytetään myös monikkoa: Suomen ja Ruotsin pääministerit, Kalevan- ja Yrjönkatujen kulmassa. Mitä tällaisesta monikon käytöstä on sanottava? Onko se väärin? Onko pelättävissä, että ”epäsuomalainen” monikko valtaa alaa ”suomalaisemmalta” yksiköltä? Tällaisia kysymyksiä pohtii kirjoituksessaan Marja Lehtinen. Tapausryhmittäinen esittely on tarkoitettu niille, jotka kaipaavat perusteluja. Ohjeet ovat tiivistelmänä artikkelin lopussa.
Artikkeli
Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi
Tarja Riitta Heinonen
Suomessa on monenrakenteisia yhdyssanoja. Erikoisimpia ovat niin kutsutut bahuvriihisanat, joita ovat esimerkiksi harmaahapsi ja silkkiturkki. Seuraavasta selviää, millaisia nämä sanat ovat ja mistä on peräisin niiden oudonkuuloinen nimitys.
Yhteen vai erilleen
Pölyt pois!
Sari Maamies
Vanhoja ja käyttötarkoituksessaan vanhanaikaisiksi käyneitä esineitä kuvataan joskus leikkimielisesti museokamaksi. Mielikuvissa tällainen tavara kelpaa lähinnä …
Toimitukselta