Lehdet
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Kysyttyä
Asia on pöydällä
byrokratian historiaa
Tuija Vertainen
Sana byrokratia on matkannut suomeen ruotsin kautta ranskasta. Sana syntyi 1700-luvun puolivälissä asemaansa väärin käyttäneiden virkamiesten kritiikiksi.
Sanojen taustaa
Asiaa areenoilta ja areenoista
Sirkka Paikkala
Sanaa areena käytetään nykyisin monessa yhteydessä. Perusmerkityksen lisäksi sana esiintyy etenkin urheiluhallien nimen osana, mutta myös tapahtumien ja palvelujen nimissä. Oikeinkirjoitus ja taivutus herättävät joskus kysymyksiä.
Rakennetun ympäristön nimet
Asiaa isoilla kirjaimilla
Riitta Eronen
Ensi silmäykseltä niinkin yksinkertaiselta vaikuttava kysymys kuin se, kirjoitetaanko jokin sana isolla vai pienellä alkukirjaimella, …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen
Annastiina Viertiö
Häntä heiluen, pää keikkuen -tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on …
Verbit
Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla
Laura Rostén-Jokinen
Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.
Virka- ja lakikieli
Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?
Eeva Öörni
Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Ulla Tiililä
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Virka- ja lakikieli
Asiatekstin referointi – kielenkäytön perustaito
Anneli Kauppinen
Tekstin olennaisen sisällön selostaminen, referointi, on jokaiselle kirjoittajalle tarpeellinen taito. Sen pohjana on aina kunnollinen asiatekstin lukemisen taito. Filosofian lisensiaatti Anneli Kauppisen tekemä tutkimus osoittaa, ettei hyvä ylioppilastutkinnon ainekirjoituksen arvosana kerro, kykeneekö kirjoittaja selostamaan tiiviisti asiatekstiä.
Artikkeli
Asiatyylin rajoilla – tunkua näytille ja pyrkyä tyrkylle
Matti Punttila
Sopivatko arkikielen ilmaukset uutiskieleen tai juhlapuheeseen? Ne voivat olla harkittu teho- tai tyylikeino, mutta usein ne kuitenkin ovat tahattomia ja asian kannalta jopa haitaksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli