Lehdet
Omistusliitteiden liikakäyttöä
Riitta Korhonen
Kysymys: Mikä muoto on autoaansa lauseessa Hän myi autoaansa? Eikö siinä toinen omistusliite ole liikaa? …
Kysyttyä
On demand
Sari Maamies
Uusi tekniikka mahdollistaa ns. on demand -periaatteen hyödyntämisen. Karkeistaen kyse on siitä, että sähköiseen muotoon …
Kysyttyä
Ongelmakirjain q
Jaakko Anhava
Q-kirjainta käytetään eri kielissä eri tehtäviin. Se aiheuttaa joskus ääntämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Taru Kolehmainen kirjoitti …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Ongelmakirjainten ääntäminen: kuu ja set
Heikki Hurtta
Jaakko Anhava kirjoittaa q-kirjaimen ääntymisestä eri kielissä (ks. Lue myös). Tässä kirjoituksessa Heikki Hurtta jatkaa …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Ongelmallisia paikannimiä
Saara Welin
Hakuteokset esittävät paikannimistä joskus keskenään ristiriitaisia nimiasuja. Saattaapa yhden ainoankin lähteen käyttäjä toisinaan joutua heittämään …
Artikkeli
Onko ”älykortti” älykäs?
Taru Kolehmainen
Monet bussiyhtiöt ovat osoittaneet viime aikoina edistyksellisyyttään heittämällä sarjaliput ja muut laput roskiin ja ottaneet …
Uudissanat
Onko asiakas korvannut potilaan terveydenhuollossa?
Kaisa Karppinen
Terveysvaivoista kärsivää ja niiden vuoksi terveydenhuollon palveluja käyttävää on tavattu kutsua potilaaksi. Yhä useammin puhutaan kuitenkin myös terveydenhuollon asiakkaista. Mistä tässä on kysymys?
Sananvalinta
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eero Voutilainen
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Virka- ja lakikieli
Onko eläinkin hän?
Riitta Hyvärinen
Moni on oppinut säännön, että ihmiseen viitataan sanalla hän ja eläimiin sanalla se. Tämä ei …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa
Marika Tandefelt
Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.
Kielipolitiikka