Lehdet
Leivät ja leivonnaiset
Kirsti Aapala
Ruokaleivät Suomi on vanhastaan ollut tapana jakaa ruisleivän mukaan kovan leivän länteen ja pehmeän leivän …
Artikkeli
Lemmen varjopuolella
seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä
Elina Heikkilä
Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?
Vanha kirjakieli
Lentoaseman nimi
Sami Suviranta
Maailmanmatkaaja laskeutuu kentälle, joka on nimetty tunnetun henkilön mukaan, ja tuo vaikutteita mukanaan kotimaahan. Miksei Suomessakin annettaisi lentoasemille muistonimiä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Lentsu ja muut läänintaudit
Anna Ryödi
Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.
Murteet ja slangi
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Maija Länsimäki
Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.
Murteet ja slangi
Levikki lisääntyi 10 000:lla
Marja Lehtinen
Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.
Artikkeli
Lieneisikö mahdollista?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 4/02 Heikki Kangasniemi ja Tarja Heinonen käsittelivät suomen potentiaalimuodon (tunnus -ne-) yhdistelmiä muotojen …
Keskustelua
Liettua ja latvia – balttilaiset kielet
Kari Liukkonen
Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua. Virossa puhutaan itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa. Latviassa puhutaan latviaa eli lättiä ja Liettuassa liettuaa, jotka eivät ole Suomen sukukieliä vaan balttilaisia kieliä. Näiden kielten luonnetta selvittelee tässä kirjoituksessa slaavilaisen ja balttilaisen filologian dosentti filosofian tohtori Kari Liukkonen.
Artikkeli
Liettualaisten sukunimistä
Regina Venckutė
Liettualaisilla on varsin omalaatuinen sukunimijärjestelmä, joka koostuu miesten, naimisissa olevien naisten ja naimattomien naisten sukunimistä, …
Artikkeli
Liike- ja yhteisötunnus
Liike- ja yhteisötunnus (LY-tunnus, ly-tunnus) on seitsemän merkin pituinen numero; yhdysmerkin erottama kahdeksas merkki on …
Artikkeli