4/2007
Seksistinen suomi
Mila Engelberg
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …
Tunteet ja asenteet
Sukupuoli käännöksessä
Liisa Laakso-Tammisto
Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.
Kääntäminen ja tulkkaus
Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi
Euroopan neuvosto on antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielestä (Council of Europe – Recommendation N° R …
Suomen kielen lautakunta
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa
Kaisa Häkkinen
Mikael Agricolan teoksista löytyy tietoa eri elämänaloista, myös lääketieteestä. Teksteissä esiintyy kansanomaisia tautien ja muiden vaivojen nimityksiä, ja niissä heijastuvat myös tuon ajan käsitykset tautien syistä.
Artikkeli
Työmaana kadunnimet
Johanna Lehtonen
Johanna Lehtonen on ollut Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija vuodesta 2003. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. uusien kadun- …
Kieli ja työelämä
Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen
Emilia Laurila
Kieli, etenkin sen sanasto, muuttuu jatkuvasti. Uudet asiat ja ilmiöt tuovat mukanaan uusia sanoja, uudissanoja. …
Julkaisuja
Uudistussopimuksesta Lissabonin sopimukseen
Aino Piehl
EU luopui kesäkuun huippukokouksessa perustuslakisopimuksestaan ja päätti tehdä välttämättömät muutokset toimintaansa laatimalla uuden sopimuksen, jolla …
Kysyttyä
Ylämummo värähtelee
Jenni Viinikka
Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.
Merkitys
Äijyys ajan kuvastimessa
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vanha tuttu äijä-sana on valloittanut nykykielen. Eri-ikäisten aineistojen perusteella äijästä on erotettavissa kirjo miehekkäitä ominaisuuksia. …
Artikkeli