4/2003
”Hattu” ei ole mahdoton tehtävä
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Kielikellossa 2/2003 ilmestynyt artikkelimme venäjän kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta (ks. Lue myös) sai runsaasti palautetta, josta …
Kieli yhteiskunnassa
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Karoliina Luoto
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Artikkeli
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Kääntäminen ja tulkkaus
Beatlesin musiikki, Hemingway’sin drinkit
Pirjo Mikkonen
Englanninkielisissä tuote- ja toiminimissä, kuten ravintoloiden ja muiden yritysten, sekä monien musiikkiyhtyeiden nimissä on usein …
Kysyttyä
Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla
Sirkka Paikkala
Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?
Artikkeli
Kielenhuoltajana Kelassa
Kaino Laaksonen
Millaisia kieleen liittyviä haasteita on kaikkia suomalaisia palvelevassa suuressa julkishallinnon organisaatiossa? Siitä kertoo omin sanoin Kelan vastaava kielenhuoltaja Kaino Laaksonen.
Kieli käytössä
Murteet ja kirkko
Matti Vilppula
Suomen murteiden sanakirjan vasta ilmestyneessä seitsemännessä osassa on pelkästään ki- ja ko-alkuisia sanoja, niiden joukossa …
Artikkeli
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa
Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen
Minna Pyhälahti
Kielioppitermi rektio merkitsee sitä, että sanaan liittyvä toinen sana on tietyssä muodossa. Ei ole selvää …
Kysyttyä
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Artikkeli