Siirry sisältöön

4/2003

”Hattu” ei ole mahdoton tehtävä

Tapani Harviainen, Martti Kahla

Kielikellossa 2/2003 ilmestynyt artikkelimme venäjän kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta (ks. Lue myös) sai runsaasti palautetta, josta …

Keskustelua

”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus

Karoliina Luoto

Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.

Artikkeli

”Selkeyttä vain” – EU-kieleen

Aino Piehl

Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.

Virka- ja lakikieli

Beatlesin musiikki, Hemingway’sin drinkit

Pirjo Mikkonen

Englanninkielisissä tuote- ja toiminimissä, kuten ravintoloiden ja muiden yritysten, sekä monien musiikkiyhtyeiden nimissä on usein …

Kysyttyä

Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla

Sirkka Paikkala

Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?

Artikkeli

Kielenhuoltajana Kelassa

Kaino Laaksonen

Millaisia kieleen liittyviä haasteita on kaikkia suomalaisia palvelevassa suuressa julkishallinnon organisaatiossa? Siitä kertoo omin sanoin Kelan vastaava kielenhuoltaja Kaino Laaksonen.

Kieli ja työelämä

Murteet ja kirkko

Matti Vilppula

Suomen murteiden sanakirjan vasta ilmestyneessä seitsemännessä osassa on pelkästään ki- ja ko-alkuisia sanoja, niiden joukossa …

Artikkeli

Oikeus asialliseen kieleen

Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa

Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?

Kieli yhteiskunnassa

Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen

Minna Pyhälahti

Kielioppitermi rektio merkitsee sitä, että sanaan liittyvä toinen sana on tietyssä muodossa. Ei ole selvää …

Kysyttyä

Rakkaudella – tavan adessiivista

Taru Kolehmainen

Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.

Artikkeli