Siirry sisältöön

3/1999

Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa

Markku Haakana, Liisa Raevaara

Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kommentti: lääkärit ja suomen kieli

Pekka Vuoria

Äidinkielen opetuksen määrä ja laatu lääkärien koulutuksessa on kielipoliittinen valinta. Vaikka lääkärit käyttävät latinaa tai …

Keskustelua

Konditionaalin käytöstä

Riitta Eronen, Pertti Pohjanvuori

Kysymys: Olen ylen kyllästynyt konditionaalin yleistymiseen niin puheessa kuin kirjoitetussa sanassakin. Seurakunnissa papit eivät enää …

Kysyttyä

Kuka lukee kirjeesi?

Pasi Lankinen

Ei ole kovin kauan siitä, kun eräässä merkantin ammattitutkintoon tähtäävässä näyttökokeessa annettiin tehtäväksi kirjoittaa mm. …

Kielen opetus ja oppiminen

Kun ja kuin käytännössä

Sari Maamies

Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Kun vai kuin?

Ilona Herlin

Suomen kirjakielen kehittäjät joutuivat aikanaan miettimään myös kun- ja kuin-konjunktioiden työnjakoa. Kirjoitetun suomen traditio ja murteet vetivät eri suuntiin. Nykykäytäntö on tietoisesti tehty kompromissi.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Miten lääketieteen suomea huolletaan?

Risto Haarala

Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.

Erikoisalojen sanat

Monenlaisia rinnastuksia: eli, tai, mutta

Riitta Eronen

”Eli, tai, vai, mutta, vaan” jatkuu rinnastuskonjunktioluettelo. Lisätään mukaan vielä samanoloinen partikkeli vain, niin koossa on joukko pieniä, mutta merkityksellisiä sanoja.

Artikkeli

Omaa vai vierasta?

Sari Maamies

Olen ollut runsaan vuoden verran Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen. Lautakunnan tehtävänä on kehittää …

Artikkeli

Onko Suomella varaa suomeen – lääketieteessäkään?

Irma Ollitervo

Yliopistojen tiedekunnissa huolehditaan ainakin periaatteessa opiskelijoiden äidinkielen taitojen kehittämisestä. Liikaa opetusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole, ja nykyisestäkin vähästä haluttaisiin monessa tiedekunnassa vielä leikata. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuvan lääkärin kykyä kirjoittaa ammattialastaan suomeksi arvioidaan vain kerran, kypsyyskokeessa, joka kirjoitetaan aivan opintojen loppuvaiheessa. Oulun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Irma Ollitervo on huolissaan siitä, mitä seurauksia tästä on lääketieteen suomen kielelle.

Keskustelua