3/1986
Eri
Anneli Räikkälä
Sana eri kuuluu suomen kielen taipumattomien adjektiivien pieneen ryhmään; muita siihen kuuluvia ovat aika, ensi, …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Erikoiskielet ja yleistajuistaminen. Tärkeitä näkemyksiä ja ehdotuksia
Tampereen kesäyliopisto järjesti viime kesäkuussa ”Eläköön suomi” -seminaarin, jossa pohdittiin äidinkielemme nykytilaa ja tulevaisuutta eri …
Artikkeli
Heretkää toteuttamasta
Raija Lehtinen
Muotisanat ja -sanonnat vaihtuvat nimensä mukaisesti. Nyt on jo muutaman vuoden ajan ollut tapana käyttää …
Artikkeli
Infinitiivin objektin muodosta
Osmo Ikola
Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.
Artikkeli
Kaukoitä ja Lähi-itä
Esko Koivusalo
Kirjoitamme Varsinais-Suomi, emme Varsinaissuomi, koska Suomi on erisnimi myös yhdysnimen osaksi joutuessaan. Yhdysmerkkiä taas käytetään, …
Artikkeli
Keskiverto
Esko Koivusalo
Kielenhuoltajia moititaan usein siitä, että he ”sallivat” yleiskielessä käytettävän joitain matematiikan tarkkoja ilmauksia epätarkasti. Tavallinen …
Artikkeli
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia
Sanastolautakunta on isojen sanastotöiden (mm. tautinimistön luokitus) ohessa käsitellyt joukon yksittäisiä termiongelmia, joista seuraavassa muutamia …
Artikkeli
Pohjalainen, ei ”pohjanmaalainen”
Esko Koivusalo
Eräs päivälehti kertoi, että ”keskipohjanmaalaisen kirkonrakentajan Jacob Rijfin (1753–1808) yksi merkittävimmistä luomuksista on Skellefteån maaseurakunnan …
Artikkeli
Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan
Eeva Maria Närhi
Uusi nimilaki muuttaa vähitellen tähänastista sukunimikäytäntöämme: nimet eivät enää ilman muuta periydy tai siirry tietyssä järjestyksessä toiselle, vaan määrätilanteissa on valittava milloin itselle, milloin lapselle nimi. Nimeä valittaessa on syytä pohtia esimerkiksi nimiehdokkaiden yleisyyttä, tunnettuutta, vierasperäisyyttä, nimen mahdollista esiintymistä myös etunimenä, nimen taivutusta ja oikeinkirjoitusta. Näitä kysymyksiä käsittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi, joka kuuluu suomen kielen ja nimistöntutkimuksen edustajana oikeusministeriön alaiseen nimilautakuntaan.
Henkilönnimet
Toinen toistaan
Anneli Räikkälä
Vastavuoroisuutta ilmaiseva resiprookkipronomini rakennetaan suomessa toinen-sanasta kahdella mahdollisella tavalla: 1) he rakastivat toisiaan = toinen-sanan …
Artikkeli