Siirry sisältöön

3/1986

Eri

Anneli Räikkälä

Sana eri kuuluu suomen kielen taipumattomien adjektiivien pieneen ryhmään; muita siihen kuuluvia ovat aika, ensi, …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Erikoiskielet ja yleistajuistaminen. Tärkeitä näkemyksiä ja ehdotuksia

Tampereen kesäyliopisto järjesti viime kesäkuussa ”Eläköön suomi” -seminaarin, jossa pohdittiin äidinkielemme nykytilaa ja tulevaisuutta eri …

Artikkeli

Heretkää toteuttamasta

Raija Lehtinen

Muotisanat ja -sanonnat vaihtuvat nimensä mukaisesti. Nyt on jo muutaman vuoden ajan ollut tapana käyttää …

Artikkeli

Infinitiivin objektin muodosta

Osmo Ikola

Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.

Artikkeli

Kaukoitä ja Lähi-itä

Esko Koivusalo

Kirjoitamme Varsinais-Suomi, emme Varsinaissuomi, koska Suomi on erisnimi myös yhdysnimen osaksi joutuessaan. Yhdysmerkkiä taas käytetään, …

Artikkeli

Keskiverto

Esko Koivusalo

Kielenhuoltajia moititaan usein siitä, että he ”sallivat” yleiskielessä käytettävän joitain matematiikan tarkkoja ilmauksia epätarkasti. Tavallinen …

Artikkeli

Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia

Sanastolautakunta on isojen sanastotöiden (mm. tautinimistön luokitus) ohessa käsitellyt joukon yksittäisiä termiongelmia, joista seuraavassa muutamia …

Artikkeli

Pohjalainen, ei ”pohjanmaalainen”

Esko Koivusalo

Eräs päivälehti kertoi, että ”keskipohjanmaalaisen kirkonrakentajan Jacob Rijfin (1753–1808) yksi merkittävimmistä luomuksista on Skellefteån maaseurakunnan …

Artikkeli

Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan

Eeva Maria Närhi

Uusi nimilaki muuttaa vähitellen tähänastista sukunimikäytäntöämme: nimet eivät enää ilman muuta periydy tai siirry tietyssä järjestyksessä toiselle, vaan määrätilanteissa on valittava milloin itselle, milloin lapselle nimi. Nimeä valittaessa on syytä pohtia esimerkiksi nimiehdokkaiden yleisyyttä, tunnettuutta, vierasperäisyyttä, nimen mahdollista esiintymistä myös etunimenä, nimen taivutusta ja oikeinkirjoitusta. Näitä kysymyksiä käsittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi, joka kuuluu suomen kielen ja nimistöntutkimuksen edustajana oikeusministeriön alaiseen nimilautakuntaan.

Henkilönnimet

Toinen toistaan

Anneli Räikkälä

Vastavuoroisuutta ilmaiseva resiprookkipronomini rakennetaan suomessa toinen-sanasta kahdella mahdollisella tavalla: 1) he rakastivat toisiaan = toinen-sanan …

Artikkeli