2023
Jargonin jäljillä
Tuija Vertainen
Sana jargon on alkuaan peräisin ranskasta. Suomen kielessä sillä tarkoitetaan yleensä vaikeaselkoista, erikoisalan sanoja vilisevää kieltä. Jos kuitenkin seuraa sanan muita merkityksiä, pääsee kuuntelemaan lintujen liverrystä, selvittelemään rosvojen salakieltä ja saattaa löytää jopa jalokiven.
Sanojen taustaa
Jopas tulit, sano Kukkola käkee
Nina Kamppi
Murteiden ja yleiskielen erot eivät ilmene vain sanastossa ja sanojen muodoissa, vaan sanaa laajempienkin kokonaisuuksien muodostamisessa on vaihtelua. Esimerkiksi kun yleiskielessä puhutaan lapsille tai lapsista, murteissa on voitu puhua lapsia.
Murteet ja slangi
Kansainvälisyyden tavoittelua lainsäädännöstä piittaamatta
Ulla Onkamo
Julkishallinnon englanninkieliset nimet saavat kansalaisilta lähes poikkeuksetta pyyhkeitä, mutta silti englantia halutaan käyttää. Millaisia englanninkielisiä nimiä julkishallinnossa on viime vuosina annettu ja miten ne suhteutuvat lainsäädäntöön?
Hallinnon nimet
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielen asema puntarissa
Sari Maamies
Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …
Toimitukselta
Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin
Sari Maamies
Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …
Toimitukselta
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Vähemmistökielet
Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen
Jepa Viinanen
Erityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.
Kielen opetus ja oppiminen
Kielikellon uudet tuulet
Sari Maamies
Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Lehden ulkoasu muuttuu, ja sisältö järjestellään uudella tavalla. Myös hakutoimintoa …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielipolitiikkaa vähemmistökielille
Lotta Jalava
Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.
Vähemmistökielet
