2022
Lukutaitoa tarvitaan
Sari Maamies
Kahvipöydässä syntyi keskustelua emojeista, varsinkin siitä tavallisesta hymynaamasta (🙂). Meille vähintään keski-ikäisille tuo kuvahan kai …
Toimitukselta
Mikä on riittävän hyvää suomea?
Minna Intke-Hernandez
Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.
Kielen opetus ja oppiminen
Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?
Heidi Niva
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.
Verbit
Minglailua, tutustumista ja rentoa yhdessäoloa
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine ruotsin ja englannin sanoille mingel ja mingle? Voisiko suomeksi …
Lainasanat
Miten Euroopan maissa parannetaan viranomaisten kielenkäyttöä?
Salli Kankaanpää
Useimmissa Euroopan maissa on tavoitteena, että viranomaiset viestivät tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tuore kysely kertoo, että maat toimivat muun muassa termityön, selkeän kielen ja selkokielen sekä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.
Virka- ja lakikieli
Monikielinen työpaikka
tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?
Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja
Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.
Monikielisyys
Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa
Inkaliisa Vihonen
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.
Virka- ja lakikieli
Muistetaan muikkuja
Kirsti Aapala
Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.
Murteet ja slangi
Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa
Erkka Vuorinen, Kaija Rinta
Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja -tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.
Virka- ja lakikieli
Nimiä keskiajalta nykypäivään
Sari Maamies
Mediassa on tapana julkaista uutisia vuoden aikana suosituimmista lapsille annetuista nimistä. Vuonna 2021 suosituimmat ensimmäiset …
Toimitukselta