2022
Iha, Lempi ja Ihalempi
esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet
Jaakko Raunamaa
Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.
Henkilönnimet
Kaakonkulma
Kirsti Aapala, Petra Saarnisto
Kysymys Säätiedotuksissa meteorologit puhuvat usein kaakonkulmasta. Onko muita vastaavanlaisia kulmia? Entä onko kaakonkulma erisnimi, eli …
Paikannimet
Kielenhuolto demokratiaa tukemassa
Sari Maamies
Kieli ja demokratia kulkevat käsi kädessä. Kielen keinoin laaditaan lait ja asetukset, muotoillaan säädökset sekä …
Toimitukselta
Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä
Thomas Rosén
Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Muut kielet
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Yleiskieli ja puhekieli
Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.
Vanha kirjakieli
Kuinka termejä esitellään lukijalle yleistajuisissa tietokirjoissa?
Henri Satokangas
Kun jonkin tutkimusalan aiheista kerrotaan suurelle yleisölle suunnatun kirjan kansien välissä, alan termejä täytyy avata lukijalle tavalla tai toisella.
Sanat
Kulttuuri-ihmisiä
Tarja Heinonen
Meistä kaikista on kenties huomaamattammekin tullut monenlaisen kulttuurin harrastajia. Ihmisinä jakaudumme vastaavasti erilaisiin tyyppeihin tai joukkoihin – ja joskus oma paikka löytyy joukkojen välistä tai ulkopuolelta.
Sanat
Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin
Tuija Vertainen
Näytelmäkirjailija Molièren syntymästä on kulunut 400 vuotta. Molièren näytelmissä esitetään tarkkanäköisiä havaintoja kielestä. Lisäksi monet teatterisanat, kuten kulissi, ovat lähtöisin ranskasta.
Sanat
Lukutaito uuteen nousuun
kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle
Leena Nissilä, Pia Lumme
Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.
Kielen opetus ja oppiminen
