Siirry sisältöön

2022

Iha, Lempi ja Ihalempi
esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet

Jaakko Raunamaa

Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.

Henkilönnimet

Kaakonkulma

Kirsti Aapala, Petra Saarnisto

Kysymys Säätiedotuksissa meteorologit puhuvat usein kaakonkulmasta. Onko muita vastaavanlaisia kulmia? Entä onko kaakonkulma erisnimi, eli …

Paikannimet

Kielenhuolto demokratiaa tukemassa

Sari Maamies

Kieli ja demokratia kulkevat käsi kädessä. Kielen keinoin laaditaan lait ja asetukset, muotoillaan säädökset sekä …

Toimitukselta

Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä

Thomas Rosén

Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Muut kielet

Sinikeltainen metrojuna asemalla, laiturilla yksi ihminen. Taustalla aikataulunäyttö ja kuvan oikeassa reunassa ihmishahmoinen patsas.

Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?

Yleiskieli ja puhekieli

Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.

Vanha kirjakieli

Aukeama Jaakko Juteinin teoksesta Suomalainen, eli runo ahkeruudesta Suomessa.

Kuinka termejä esitellään lukijalle yleistajuisissa tietokirjoissa?

Henri Satokangas

Kun jonkin tutkimusalan aiheista kerrotaan suurelle yleisölle suunnatun kirjan kansien välissä, alan termejä täytyy avata lukijalle tavalla tai toisella. ​​​​​

Erikoisalojen sanat

Kulttuuri-ihmisiä

Tarja Heinonen

Meistä kaikista on kenties huomaamattammekin tullut monenlaisen kulttuurin harrastajia. Ihmisinä jakaudumme vastaavasti erilaisiin tyyppeihin tai joukkoihin – ja joskus oma paikka löytyy joukkojen välistä tai ulkopuolelta.

Merkitys

Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin

Tuija Vertainen

Näytelmäkirjailija Molièren syntymästä on kulunut 400 vuotta. Molièren näytelmissä esitetään tarkkanäköisiä havaintoja kielestä. Lisäksi monet teatterisanat, kuten kulissi, ovat lähtöisin ranskasta.

Sanojen taustaa

Lavalla viisi näyttelijää, joista keskimmäinen istuu ja muut ovat kääntyneinä hänen suuntaansa.

Lukutaito uuteen nousuun
kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle

Leena Nissilä, Pia Lumme

Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.​​​​​​​

Kielen opetus ja oppiminen