2021
Menikö perille? Monitulkintainen ironia
Susanna Muukkonen
Ironia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana.
Tunteet ja asenteet
Murteet suomalaisessa Youtubessa
Anna Sundqvist
Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa?
Murteet ja slangi
Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.
Yleiskieli ja puhekieli
Pakkopullasta lehteviksi leivonnaisiksi?
Riitta Hyvärinen
Tuore kirjoitusopas tarjoilee konkreettisia keinoja siihen, miten työtekstit voisivat syntyä ilman tuskaa ja vaivaa.
Julkaisuja
Palsameista anopinkieliin
huonekasvien nimien kertomaa
Kirsti Aapala
Monien huonekasvien nimet ovat lainatavaraa, ja nimeämisperiaatteena on käytetty niin paikannimiä, historiallisia henkilöitä kuin vaikkapa kasvin ulkonäköä tai kasvutapaakin. Kasvien suomenkielinen nimistö vakiintui 1900-luvun mittaan.
Sanojen taustaa
Pitska ja pitsku
Anna Ryödi
Kysymys Eräässä lehdessä julkaistussa ”Evakko–suomi-sanakirjassa” tulitikkua merkitsevän pitska-sanan monikkomuodoksi on annettu sana pitskut. Pitska on …
Sanojen taustaa
Poimimisesta päästäiseen
Minna Salonen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Murteet ja slangi
Resilienssi eli kriisinkestävyys
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä resilienssi tarkoittaa, ja voisiko sanan suomentaa jotenkin? Vastaus Resilienssi on termi, joka on …
Erikoisalojen sanat
Rokotus ja rokote
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä eroa on sanoilla rokotus ja rokote? Vastaus Sanoilla rokotus ja rokote on yleiskielessä …
Merkitys
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla?
Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Katri Priiki
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Tunteet ja asenteet
