Siirry sisältöön

2019

Mikä ihmeen kevätjuhlaliike?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Mitä tarkoittaa sana kevätjuhlaliike? Sitä käytetään paljon netissä, ja jopa media käyttää sitä jutuissaan. …

Merkitys

Millaisia ovat asialliset, selkeät ja ymmärrettävät nimet?

Ulla Onkamo

Virastojen sekä julkishallinnon palveluiden ja hankkeiden nimiä koskevat samat hyvän kielenkäytön vaatimukset kuin muutakin viranomaisten käyttämää kieltä. Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä nimi on lopulta kaikkien etu.

Hallinnon nimet

Mitä käy kansainväliselle?
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty lukuisia havaintoja ilmaustyypistä ”Mitä kävi?”. Huomiota on herättänyt myös adjektiivi ”kansainvälinen”, joka on havaintojen mukaan saanut uusia merkityksiä.

Yleiskieli ja puhekieli

Mitä maha tekee, kun se ropottaa?

Elina Heikkilä

Kysymys Christfrid Gananderin kirjassa Uudempia Uloswalituita Satuja (1784) yksi tarinoista kertoo siitä, kuinka plebeijit, alempi …

Vanha kirjakieli

Mitä tarkoittavat toimintamatka ja toimintasäde?

Tuulia Sinervo

Kysymys Sähköajoneuvojen kaupassa puhutaan milloin auton toimintasäteestä, milloin toimintamatkasta. Kumpaa termiä pitäisi käyttää? Vastaus Kielitoimiston …

Sananvalinta

Monikielinen Inari

Taarna Valtonen

Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.

Monikielisyys

Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen

Heini Lehtonen

Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.

Monikielisyys

Muistonimien suunnittelu 2000-luvulla

Laura Ukskoski

Mathilda Wreden kuja, Tom of Finlandin aukio ja Essonpuisto ovat kaikki 2000-luvun Suomessa suunniteltuja kaavanimiä. Niiden ensisijaisena tehtävänä on yksilöidä tarkoitteensa ja helpottaa paikkojen löytämistä, mutta sen lisäksi nämä nimet toimivat muistomerkkeinä ja yhteiskunnallisina kannanottoina.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Mäkimiehen mietelauseet

Riina Klemettinen

Matti Nykänen muistetaan paitsi olympiavoittajana ja julkisuuden henkilönä myös omintakeisten aforismien keksijänä.

Sanonnat ja fraasit

Mäkihyppytornista alaspäin pimeän aikaan otettu kuva. Hyppääjä on valmiina laskuun, vieressä vuoroaan odottaa seuraava.

Naisista on moneksi
kaunokirjallisuuden naisten etunimiä

Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila

Kun kirjailija valitsee luomalleen hahmolle nimen, hän rakentaa samalla henkilökuvaa. Kirjailijalle nimi ei ole enne vaan monesti hyvinkin tarkkaan harkittu osa teoksen maailmaa. Klassikkokirjallisuus on täynnä toistuvia nimiä, ja osa niistä kantaa niin vahvoja merkityksiä, että ne yltävät nykypäivään asti. Hyviä esimerkkejä ovat Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannon nimivalinnat.

Henkilönnimet