Siirry sisältöön

2018

Kvantumeita vai erkaleita?
Vanhoja yritelmiä kvanttiteorian suomalaiseksi sanastoksi

Petri Lauerma

Kvanttifysiikan ydinkäsitteestä käytettiin alkuun latinalaista sanaa kvantumi. 1920-luvulla tälle vierasperäiselle sanalle esitettiin suomennosehdotus erkale. Erkaleoppi kuitenkin hävisi kvanttiteorialle.

Sanojen taustaa

Kynä käy ja sello soi
kirjoittamisen merkitys muusikon työssä

Merja Ponkala, Anna-Maria Weckström

Sibelius-Akatemiassa suunniteltiin työelämäkirjoittamisen kurssia syksyllä 2016. Sitä varten haastateltiin jo valmistuneita muusikoita. Millainen merkitys teksteillä ja kirjoittamisella on muusikoille, ja millaisia viestintätaitoja olisi työelämää varten hyvä opettaa?

Kieli ja työelämä

Lafka, mesta ja narikka
slangista tutut lainasanat murteissa

Anna Ryödi

Lafka, mesta ja narikka ovat venäläislainoja, joiden tiedetään kuuluneen Helsingin slangiin jo 1900-luvun alussa. Yhtä laajasti ei ehkä tiedetä, että samat sanat ovat lainautuneet venäjästä myös suomen murteisiin.

Murteet ja slangi

Lehtien, kirjojen, musiikkikappaleiden ym. nimien kursivointi tekstissä

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Kursivoidaanko esimerkiksi lehtien, kirjojen, maalausten, veistosten ja sävellysten nimet tekstissä? Olen kirjoittamassa artikkelia julkaistavaan …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Leikitäänkö hippaa, littaa vai nattia?

Roni Hermo

Lapsuuden leikeistä moni muistaa erilaiset kiinniottoleikit. Yleiskielessä nimitys on hippa, mutta eri puolilla Suomea tällä perinteisellä leikillä on lukuisia eri nimityksiä.

Murteet ja slangi

Löydettävyyden lähteillä: kuinka kirjoittaa Googlelle suomeksi?

Eeva Öörni

Suomalaiset pitävät hakukoneita yksinkertaisempina kuin ne ovatkaan, sanoo hakukoneasiantuntija Arttu Raittila. Mitä tiedonhakijan kannattaa Googlen kielitajusta tietää? Entä verkkokirjoittajan?

Kieli ja työelämä

Maidot ja piimät sekaisin
suomen ja viron välistä riskisanastoa

Klaus Laalo

Piimä on maitoa ja hallitus hometta: suomen ja viron kielten läheisyys synnyttää joskus hauskojakin väärinkäsityksiä, kun tutulla sanalla onkin toisessa kielessä täysin erilainen merkitys. Kun katsotaan pintaa syvemmälle, nähdään ne syyt ja kehityskulut, jotka ovat johtaneet yhteisen sanaston erilaisiin merkityksiin.

Merkitys

Meidän lapset ja naapurin kakarat

Kirsti Aapala

Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.

Murteet ja slangi

Meri kuljettaa kieltä
virolaisia lainasanoja suomen murteissa

Sofia Björklöf

Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?

Lainasanat

Miksi evakuointi eikä evakointi?

Leena Joki

Kysymys Moni puhuu ja kirjoittaakin ”evakoinnista”. Evakuointi tuntuu hankalalta kolmine peräkkäisine vokaaleineen. Mikseivät sanat ”evakointi” …

Taivutus ja johtaminen