2002
Pistekirjoituksesta mustakirjoituksella
Riitta Eronen
Ranskalaisen Louis Braillen 16-vuotiaana vuonna 1825 kehittämä pistekirjoitus on edelleen käytössä ympäri maailmaa. Millaista se on ja miten se on mukautunut ajan vaatimuksiin ja uuteen tekniikkaan?
Vähemmistökielet
Puolueiden nimilyhenteet
Raija Moilanen
Puolueiden nimistä suositetaan käytettäväksi seuraavia nimi- ja jäsenyyslyhenteitä. Luettelossa ovat kaikkien puoluerekisterissä 22.11.2002 olleiden puolueiden …
Kysyttyä
Puun taimenia
Heikki Hurtta
Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja …
Kysyttyä
Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi
Tarja Riitta Heinonen
Suomessa on monenrakenteisia yhdyssanoja. Erikoisimpia ovat niin kutsutut bahuvriihisanat, joita ovat esimerkiksi harmaahapsi ja silkkiturkki. Seuraavasta selviää, millaisia nämä sanat ovat ja mistä on peräisin niiden oudonkuuloinen nimitys.
Yhteen vai erilleen
Sanontojen elämää
Jaakko Anhava
Kieleen tulee kaiken aikaa uusia sanontoja, ja vanhat tutut muuntuvat, halusimme tai emme. Joskus silti sanonnatkin voivat elämässään joutua harhateille, on syynä sitten vaihtelunhalu, mielleyhtymät toisiin sanontoihin tai silkka väärinkäsitys.
Sanonnat ja fraasit
Seitsemän päivää ennen
Matti Norri
Kielikellossa 3/2002 julkaistuun Jussi Kallion kirjoitukseen ”Mennessä” viitaten totean, että vastaava ongelma, oikeastaan sanomisen vaikeus, …
Keskustelua
Sentin lyhentäminen
Aino Piehl
Sentti voidaan lyhentää kahdella tavalla. Suomen kielen sanasta sentti on muodostettu lyhenne snt. Se erottuu …
Kysyttyä
Seutuistua ja seutuistaa
Raija Moilanen
Kunnista on kysytty verbijohdosten seutuistua ja seutuistaa käypyyttä. Niitä käytetään kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvissä yhteyksissä. …
Kysyttyä
Speltti, vehnää historian hämärästä
Taru Kolehmainen
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa voi seurata aitiopaikalta myös erilaisten muoti-ilmiöiden tuloa ja leviämistä. Muodit liittyvät usein ruokaan, …
Kysyttyä
Subjektiiviset subjektit
Jaakko Anhava
Pekka Lammivaara esitti Kielikellossa 2/02 (Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme) lauseenjäsennyksen remonttia. Kommentoin hänen ehdotuksistaan kahta, …
Keskustelua