Siirry sisältöön

2/2005

Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa

Minna Haapanen

Monet tietävät, mitä tarkoittavat muotilehtien parkat ja pillifarkut sekä laulun simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. …

Sanakirjat ja sanastot

Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin

Harri Mantila

Kielenkäyttöä koskevat suositukset ja normit pohjautuvat kielenhuollon periaatteisiin. Mitä nämä periaatteet ovat, ja mitkä asiat niihin vaikuttavat? – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kirjain h vieraissa nimissä

Pirjo Mikkonen

Mitä enemmän uutisoidaan Euroopan ulkopuolisista maista, sitä useammin kysytään, miten paikan- ja henkilönnimet tulee ääntää …

Kysyttyä

Körpäkän jäljillä

Kirsti Aapala

Kielitoimistosta on kysytty, mitä tarkoittaa Suomea matkatessa vastaan tullut ruokasana körpäkkä. Onko se uusi vai …

Kysyttyä

Maailma verkossa

Riitta Eronen

Mitä sanat kertovat ajastamme? Ainakin ne viestivät kansainvälistymisestä – ja tietotekniikan kehityksestä. Kun tätä kehitystä …

Toimitukselta

Mikä on porsaanreikä?

Helena Suni

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tiedottajalta haluttiin varmistus siihen, mitä tarkoittaa lakia käsiteltäessä termi porsaanreikä ja onko …

Kysyttyä

Mikä teksti, mikä verkko?

Raija Miikkulainen

Verkkoteksti eroaa perinteisistä teksteistä esimerkiksi niin, että sillä ei ole selvästi erottuvaa alkua, keskikohtaa ja loppua. Silti verkkokirjoituksessakin on olennaista, missä suhteissa tekstien eri ainekset ovat toisiinsa, miten ne toimivat yhdessä ja rinnakkain sekä miten ne rakentavat kirjoittajan ja lukijan välistä vuorovaikutusta.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Roomalaiset numerot substantiiveina

Taru Kolehmainen

Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). …

Suomen kielen lautakunta

Sanojen puolielämää

Jaakko Anhava

Kamelikurkeen voi törmätä vanhoissa kirjoissa ja Aku Ankassa, muuten sama eläin on strutsi. Komeetta on nykyisin tutumpi sana kuin pyrstötähti, mutta ei sekään käytöstä täysin kadonnut ole. Kielen elävien ja vanhentuneiden sanojen välillä on kiintoisa harmaa vyöhyke.

Sanojen taustaa

Sitaattilainat sanakirjassa

Liisa Nuutinen

CD-Perussanakirjan seuraajan Kielitoimiston sanakirjan noin 4 000 uudesta hakusanasta on sitaattilainoja vain muutama prosentti. Ryhmä on pieni, mutta monin tavoin ongelmallinen. Erityisesti näiden sanojen taivuttaminen on hankalaa.

Lainasanat