Siirry sisältöön

2/2002

Oulun seutu, Oulunseutu vai Ouluseutu?

Raija Moilanen

Toinen kuntien yhteistyöhön liittyvä kysymys on alueellisten yhteenliittymien nimet. Voidaanko käyttää sellaisia yhdyssanamuotoja kuin Oulunseutu …

Kysyttyä

Piekana ei ole kana

Heikki Hurtta

Mistä nimi tulee piekanan nimi ja miten sana taipuu? Piekana on hiirihaukan sukuinen petolintu, joka …

Kysyttyä

Puun taimenia

Heikki Hurtta

Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja …

Kysyttyä

Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi

Tarja Riitta Heinonen

Suomessa on monenrakenteisia yhdyssanoja. Erikoisimpia ovat niin kutsutut bahuvriihisanat, joita ovat esimerkiksi harmaahapsi ja silkkiturkki. Seuraavasta selviää, millaisia nämä sanat ovat ja mistä on peräisin niiden oudonkuuloinen nimitys.

Yhteen vai erilleen

Sanontojen elämää

Jaakko Anhava

Kieleen tulee kaiken aikaa uusia sanontoja, ja vanhat tutut muuntuvat, halusimme tai emme. Joskus silti sanonnatkin voivat elämässään joutua harhateille, on syynä sitten vaihtelunhalu, mielleyhtymät toisiin sanontoihin tai silkka väärinkäsitys.

Sanonnat ja fraasit

Seutuistua ja seutuistaa

Raija Moilanen

Kunnista on kysytty verbijohdosten seutuistua ja seutuistaa käypyyttä. Niitä käytetään kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvissä yhteyksissä. …

Kysyttyä

Yksiniitinen

Riitta Eronen, Pekka Kuisma

Kysymys: Jokin aika sitten radiossa puhuttiin eräässä haastattelussa ”yksiniittisestä”, kun ilmiselvästi tarkoitettiin yksiniitistä. Onko sekaannuksen …

Kysyttyä

Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari

Pentti Leino

Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.

Kielen opetus ja oppiminen

Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista

Sari Maamies

Pentti Leino esittelee kirjoituksessaan "Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari" tilastoja ylioppilasaineista (ks. Lue myös). Opettajat ja aineiden arvostelijat eli sensorit tuntevat tilastojen lukuihin tiivistyvän tekstien todellisuuden. Se ei ole yksiselitteinen eikä yksivärinen.

Kielen opetus ja oppiminen

Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja

Riitta Eronen

Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?

Artikkeli