2/1989
Helsingin biennaali
Anneli Räikkälä
Helsingissä on vietetty musiikkijuhlia, joista on käytetty vaihtelevia nimityksiä: Helsinki Biennale, Helsinki biennale, Helsingin biennaale, …
Artikkeli
Katteetonta vastuuta ja tyhjää vastaamista¹
Esko Koivusalo
Kun terroristijärjestön pommi surmaa ihmisiä, saamme pian joukkoviestimistä lukea ja kuulla, että ”järjestö x ilmoittaa …
Artikkeli
Kolmivuotias ja nelimetrinen
Anneli Räikkälä
Sanotaanko kolmevuotias vai kolmivuotias, neljämetrinen vai nelimetrinen, seitsemänkiloinen vai seitsenkiloinen, kymmenenkertainen vai kymmenkertainen? Tästä asiasta …
Artikkeli
Paljonko on puolta enemmän?
Tuomo Jämsä
Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.
Merkitys
Petankin ystäville
Raija Lehtinen
Sadat suomalaiset harrastavat kesäisin puistoissa ja pihoilla erästä tarkkuusheittopeliksi luonnehdittua kuulapeliä. Nimiä tällä pelillä on …
Artikkeli
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Liisa Tiittula
Välittävätkö lehdet ”puhdasta” tietoa vai värittävätkö ne uutisia? Voiko sananvalinnalla vaikuttaa lukijan ajatusten suuntaan? Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja filosofian lisensiaatti Liisa Tiittula käsittelee tässä artikkelissa niitä keinoja, joilla suomalainen sanomalehdistö vaikuttaa lukijan tajuntaan. Artikkeli pohjautuu esitelmään, jonka kirjoittaja piti 21.10.1988 Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämänä syysteemapäivänä ”Sanomalehtijournalismin muodot ja tyylit”.
Artikkeli
Talo, joka ei röyhtäile
Irma Nissinen
Köyhtyykö kieli, on kysymys, joka usein esitetään suomen kielen kanssa työkseen puuhastelevalle. Kysymykseen voi antaa …
Artikkeli
Virolaisten nimien ääntämisestä
Matti Punttila
Kielikellon edellisessä numerossa puhuttiin paljon Virosta ja viron kielestä. Virosta ja virolaisista kertovien uutisten yleistyessä on hyvä olla selvillä myös siitä, miten virolaiset henkilönnimet ja muutkin nimet äännetään. Filosofian tohtori Matti Punttila selvittää seuraavassa virolaisten nimien ääntämisen pääperiaatteet.
Artikkeli