Siirry sisältöön

2/1989

Helsingin biennaali

Anneli Räikkälä

Helsingissä on vietetty musiikkijuhlia, joista on käytetty vaihtelevia nimityksiä: Helsinki Biennale, Helsinki biennale, Helsingin biennaale, …

Artikkeli

Katteetonta vastuuta ja tyhjää vastaamista¹

Esko Koivusalo

Kun terroristijärjestön pommi surmaa ihmisiä, saamme pian joukkoviestimistä lukea ja kuulla, että ”järjestö x ilmoittaa …

Artikkeli

Kolmivuotias ja nelimetrinen

Anneli Räikkälä

Sanotaanko kolmevuotias vai kolmivuotias, neljämetrinen vai nelimetrinen, seitsemänkiloinen vai seitsenkiloinen, kymmenenkertainen vai kymmenkertainen? Tästä asiasta …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Paljonko on puolta enemmän?

Tuomo Jämsä

Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.

Merkitys

Petankin ystäville

Raija Lehtinen

Sadat suomalaiset harrastavat kesäisin puistoissa ja pihoilla erästä tarkkuusheittopeliksi luonnehdittua kuulapeliä. Nimiä tällä pelillä on …

Artikkeli

Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista

Liisa Tiittula

Välittävätkö lehdet ”puhdasta” tietoa vai värittävätkö ne uutisia? Voiko sananvalinnalla vaikuttaa lukijan ajatusten suuntaan? Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja filosofian lisensiaatti Liisa Tiittula käsittelee tässä artikkelissa niitä keinoja, joilla suomalainen sanomalehdistö vaikuttaa lukijan tajuntaan. Artikkeli pohjautuu esitelmään, jonka kirjoittaja piti 21.10.1988 Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämänä syysteemapäivänä ”Sanomalehtijournalismin muodot ja tyylit”.

Artikkeli

Talo, joka ei röyhtäile

Irma Nissinen

Köyhtyykö kieli, on kysymys, joka usein esitetään suomen kielen kanssa työkseen puuhastelevalle. Kysymykseen voi antaa …

Artikkeli

Virolaisten nimien ääntämisestä

Matti Punttila

Kielikellon edellisessä numerossa puhuttiin paljon Virosta ja viron kielestä. Virosta ja virolaisista kertovien uutisten yleistyessä on hyvä olla selvillä myös siitä, miten virolaiset henkilönnimet ja muutkin nimet äännetään. Filosofian tohtori Matti Punttila selvittää seuraavassa virolaisten nimien ääntämisen pääperiaatteet.

Artikkeli