2/1988
”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina
Marja Lehtinen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹
Artikkeli
Asiatekstin referointi – kielenkäytön perustaito
Anneli Kauppinen
Tekstin olennaisen sisällön selostaminen, referointi, on jokaiselle kirjoittajalle tarpeellinen taito. Sen pohjana on aina kunnollinen asiatekstin lukemisen taito. Filosofian lisensiaatti Anneli Kauppisen tekemä tutkimus osoittaa, ettei hyvä ylioppilastutkinnon ainekirjoituksen arvosana kerro, kykeneekö kirjoittaja selostamaan tiiviisti asiatekstiä.
Artikkeli
Mikä Pohjola, mikä Skandinavia?
Eeva Maria Närhi
Euroopan pohjoisosasta käytetään varsinaisten maannimien lisäksi monia nimiä: Pohjoismaat, Pohjola, Skandinavia. Eri kielissä näiden nimien vastineilla ei tarkoiteta selvästi samaa aluetta, ja samassakin kielessä jollakin nimellä, niin kuin Pohjolalla, voi olla monta eri tarkoitetta. Tästä kielenkäytön epäyhtenäisyydestä ja selkeyttämistarpeesta kirjoittaa toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Artikkeli
Rakennemuutoksen merkitysoppia¹
Esko Koivusalo
Julkisuus on Suomessa usein yhden sanan varassa. Takavuosina tällainen sana oli konsensus: kun sen avulla …
Artikkeli
Sanat kiertämään
Riitta Eronen
Tapana on valittaa lainasanojen tulvaa ja varsinkin englannin ylivaltaa, joka uhkaa viedä meiltä kielen. Jospa …
Artikkeli
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Eeva Maria Närhi
Olympialaisten lähestyessä on aika palauttaa mieleen kielilautakunnan päätös (17.3.86), jonka mukaan Korean tasavallan pääkaupungin nimi …
Artikkeli
Toimeentulorajoitteinen laitostalousoppilaitos¹
Osmo Ikola
Viime keväänä oli eräässä lehdessä uutinen, että Varsinais-Suomen emäntäkoulu muuttuu syksyllä Naantalin koti- ja laitostalousoppilaitokseksi. …
Artikkeli
Tuliaiset ja läksiäiset, antelias ja yritteliäs
Raija Lehtinen
Tämän jutun tarkoituksena on kertoa, että läksiäiset, vihkiäiset ja eräät muutkin juhlien nimet kirjoitetaan, kuten …
Artikkeli