1999
Rakkaan lapsen nimet: kännykkä ja matkapuhelin
Riitta Eronen, Sari Maamies
Monet soittajat kyselevät, onko kännykkä ”virallinen” sana ja jos ei, niin mitä sitten pitäisi käyttää. …
Kysyttyä
Ruumis – elävä?
Riitta Eronen, Rauni Lindfors
Kysymys: ”Montako ruumista?” kysytään dekkareissa, siis: ”Montako kuollutta?” Jo äänteellisesti sana ruumis tuo mieleen kuolemanläheiset …
Kysyttyä
Saamelaiskielistä ja niiden huollosta
Samuli Aikio
Useimmat suomalaiset tietävät häpeällisen vähän maamme pohjoisimmasta kielivähemmistöstä saamelaisista ja heidän kielestään tai oikeammin kielistään. Pohjoiskalotin alueella nimittäin puhutaan yhdeksää eri saamelaiskieltä, joiden erot ovat niin suuret, että puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Näistä kielistä ja saamelaiskulttuurista tarvitaan tietoa asiallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Saamelaiskieliä ja niiden huoltoa esittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ”Utsjoen-osaston” ainoa työntekijä Samuli Aikio.
Artikkeli
Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta
Matti Punttila
”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.
Artikkeli
Selvää on se, että
Jaakko Leino
Moni kirjoittaja jää toisinaan miettimään se-sanan tarpeellisuutta että-lauseen yhteydessä. Kielitoimistoon soittaneille ei ole ollut antaa parempaa ohjetta kuin että oma kielikorva kertoo sen parhaiten. Pieni mutta tärkeä pronomini panee tutkijankin lujille, ennen kuin sen käyttöä säätelevät ehdot paljastuvat. Käytännön kirjoituspulman kanssa painiskeleville vinkiksi: vilkaiskaa ensin tämän kirjoituksen loppukappaletta!
Artikkeli
Serbokroatian jälkeläiset kroaatti, serbia ja bosnia
Sari Maamies
Balkanin alueen poliittinen tilanne vaikuttaa myös kielten nimiin. Entisen Jugoslavian alueen suurinta kieltä (noin 17 …
Kysyttyä
Sinä olet Muumipeikko – ekvatiivilauseen ominaisuuksia
Tapani Kelomäki
Suomen kielestä kuten muistakin kielistä voidaan erottaa erilaisia lausetyyppejä: rakenteeltaan samanlaisina toistuvia lausekuvioita, jotka ovat eriytyneet palvelemaan erilaisia tehtäviä. Tässä tarkastellaan yhtä rakenteellisesti ja kielifilosofisestikin mielenkiintoista lausetyyppiä, ns. ekvatiivilausetta, nimeämisen, esittelyn ja määrittelyn rakennetta.
Artikkeli
Sinä vai te?
Anna-Leena Noponen
Kohteliaisuuskulttuurin muutoksesta kertoo mm. teitittelyn harvinaistuminen. Vieraan ihmisen puhuttelusta on tullut joissakin tapauksissa ongelma: yksi pitää sinuttelua epäkohteliaana, toinen taas loukkaantuu teitittelystä. Anna-Leena Noponen on selvittänyt nykysuomalaisen puhuttelukulttuurin muutosta ja järjestelmää pro gradu -tutkielmassaan.
Artikkeli
Sisyfoksen työtä
Ilkka Mäkelä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta on helpottavaa, että käsitys kielestä on laventunut: enää ei tarvitse …
Kielen opetus ja oppiminen
Sormet sormien lomahan
Kirsti Aapala
Monet ruumiinosien nimityksistä kuuluvat suomen kielen vanhimpaan omaperäiseen sanastoon. Ikää näille sanoille kertyy ainakin 7 …
Sanojen taustaa