1990
Sanojen akatemia, instituutti ja seminaari käytöstä
Sanalla akatemia on suomen kielessä kaksi merkitystä: 1) ’alansa ylin oppilaitos, korkeakoulu, yliopisto’ ja 2) …
Suomen kielen lautakunta
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Artikkeli
Tarkennusta pilkun paikkaan
Pirjo Itkonen, Pekka Rautamaa
Monet opettajat ovat kirjoittaneet tai soittaneet Kielikellon viime numerossa olleen pilkun paikkaa käsitelleen kirjoituksen johdosta. Tavalle merkitä pilkku rivin alkuun on löytynyt luontevan tuntuinen selitys. Julkaisemme seuraavassa kaksi samansuuntaista kirjettä: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suomen kielen lehtorin Pekka Rautamaan ja Rajamäen lukion äidinkielen lehtorin Pirjo Itkosen kirjeen.
Keskustelua
Toimivia välineitä. Paavo Tikkanen suomen kielen kehittäjänä
Terho Itkonen
Kiuruvetinen tohtori Paavo Tikkanen (1823–1873) oli lehtimies, tiedemies ja liikemieskin, viime vuosisadan huomattavimpia suomalaisuusmiehiä. Hänen kotitaloonsa Hingunniemeen oli Kiuruveden kulttuurilautakunta järjestänyt heinäkuussa seminaarin ”Sanat ja sanomat”, jonka aiheena olivat Tikkasen elämänvaiheet ja elämäntyö. Professori Terho Itkonen valaisi seminaarissa Tikkasen osuutta suomen kielen kehittäjänä.
Artikkeli
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Tähdenvälejä
Anneli Räikkälä
Kielitoimisto ehdotti Kielikellossa 1/1987 Creme Fraiche -tyyppiselle kermalle suomalaista nimitystä ranskankerma. Tämä nimi onkin levinnyt …
Artikkeli
Ulkomaalaissuomi ja selkokieli
Maisa Martin
Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu …
Keskustelua
vammais- vammaisuus- vammuus- yhdyssanan alkuosana
Lautakunnalta oli tiedusteltu kantaa nimityksiin vammahistoria, vammaisuushistoria ja vammuushistoria. Vammaisten keskuudessa tehtävän työn historian kirjoittaja …
Suomen kielen lautakunta
Videolaitteita on – ja on sanastokin
Raija Lehtinen
Joitakin vuosia sitten Valtion audiovisuaalinen keskus kutsui kokoon kymmenhenkisen sanastotyöryhmän selvittelemään ongelmalliseksi todettua videoalan sanastoa. Yhteistyönä syntyi Videosanasto, joka ilmestyi syksyllä 1988. Työryhmään kuului kielitoimiston edustajana tutkija Raija Lehtinen, joka seuraavassa esittelee tätä sanastoa.
Julkaisuja
Viron erikoiskielten huolto
Tiiu Erelt
Virolainen kielenhuoltaja Tiiu Erelt kirjoitti Kielikellossa 1/1989 viron kielen ohjailusta, sen kehityksestä ja nykytilanteesta. Tiiu Erelt on ollut aktiivisesti mukana myös viron termityössä, luomassa ja koordinoimassa erikoiskielten sanastoa. Hän kuvaa tässä kirjoituksessaan viron kielen ammattikielilautakuntien työtä.
Artikkeli