1984
”uutisoida”
Anneli Räikkälä
Pakinoitsija Olli riemastutti lukijoitaan keksimällä sanan näköisiä ”uudissanoja”. Niiden vitsinä oli usein se, että mallina …
Artikkeli
EEC ja EC
Anneli Räikkälä
Lyhenteitä EEC ja EC käyttävät monet kirjoittajat ikään kuin ne merkitsisivät samaa. Ne tarkoittavat kuitenkin …
Artikkeli
Genevenjärvi vai Genevejärvi
Eeva Maria Närhi
Paikannimen määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä, mutta kummassa, ei ole itsestään selvää. Kun pitää kirjoittaa sen Lapissa lainehtivan järven nimi, joka laulun mukaan ”niin syvä on kuin pitkäkin”, tai Kiimingin läpi juoksevan joen nimi, niin moni tarttuu lähdeteokseen varmistuakseen, että järvennimi on Inarijärvi tai pelkkä Inari ja joennimi taas Kiiminginjoki, Aurajoki, Simojoki, Iijoki, Kemijoki, Virojoki ja toisaalta Tornionjoki, Muonionjoki, Lapuanjoki, Kokemäenjoki, Mäntsälänjoki tuskin arveluttavat, kuten eivät Vanajavesi ja Leivonvesikään. Käytäntö on vakiinnuttanut vuosisatojen kuluessa valtaosan omista nimistämme epäloogisiin uomiinsa. Joissakin tapauksissa yleiskielinen vakiintuminen käy vitkaan, kuten esimerkiksi Kiiminginjoen nimessä; siitä paikallinen väestö on käyttänyt ja käyttänee yhä myös Kiiminkijoki-asua. Omia nimiä ei opita systeemeinä vaan erikseen mikä nominatiivi-, mikä genetiivialkuisena.
Artikkeli
hapan laskeuma
Anneli Räikkälä
Helsingin Sanomissa oli 15. maaliskuuta otsikko ”Happosade puree pakkasella”. Kirjoitus käsitteli ”ilmansaasteiden eli happosateen” vaikutusta …
Artikkeli
henki ja henkilö
Anneli Räikkälä
Viime kesänä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikaan eräs kielitoimiston puhelinneuvontaan soittanut mies oli närkästynyt siitä, että kisakatsomossa …
Artikkeli
Interraillipulla raiteilemaan
Raija Lehtinen
Vuosittain yli 15 000 suomalaisnuorta ostaa interrailkortin ja lähtee ulkomaille. Kortti on kansainvälinen rautatielippu, jolla …
Artikkeli
Kaksihintajärjestelmä
Anneli Räikkälä
Kevään 1984 tulopoliittisiin ratkaisuihin kuului sopiminen maidon kaksihintajärjestelmästä. Sen mukaan laki määrää maidontuottajalle tuotantokiintiön, jonka …
Artikkeli
Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako?
Krista Varantola
Tämä kirjoitus perustuu varsinaisesti englannin kielen ketjuyhdyssanoja käsittelevään tutkimukseen, jonka yhteydessä keräsin tämän sananmuodostusilmiön esimerkkejä myös muista kielistä, erityisesti suomesta. Englannin kielen esimerkkejä ovat mm. off-the-record statements ’ei julkisuuteen tarkoitettuja lausuntoja’, a man-of-the-people president ’kansanmies-presidentti’, will-they-won’t-they rumors ’onko totta vai eikö -huhut (naimisiinmenosta)’.
Artikkeli
Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”
Esko Koivusalo
Kielikellossa 2/1978(avautuu uuteen ikkunaan) kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin Kaisu ja miehensä …
Artikkeli
Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”
Matti Vilppula
Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe. Mistä johtuu ”väärän” muodon sitkeys? Matti Vilppula käsittelee asiaa Suomen murteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kokoelmien perusteella ja Osmo Ikola Lauseopin arkiston tietojen valossa.
Artikkeli